Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Suomi oli itsenäinen valtio vuosina 1917-1994

Helsingin Sanomat pyysi 18.9.2012 lukijoilta vastausta kysymykseen ”Milloin Suomi on ollut historiansa aikana kaikkein itsenäisin?” Kysymykseen vastaaminen vaatii itsenäisyyden käsitteen määrittelemistä.

Valtiollinen itsenäisyys on yleensä oikeus- ja valtiotieteissä määritelty siten, että itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka.   

On helppo todeta, että tuon määritelmän mukaisen itsenäisyyden Suomi saavutti v. 1917 itsenäistyessään Neuvosto-Venäjästä. Selvää on myös, että Suomi menetti valtiollisen itsenäisyytensä EU-liitoksessa v. 1995. Tätä lienee syytä perustella, koska monet suomalaiset pitävät maatamme yhä itsenäisenä. Euroopan unionin lait ovat jäsenmaiden lainsäädännön yläpuolella. EU:n tuomioistuimen päätökset ovat myös jäsenmaiden tuomioistuinten päätösten yläpuolella. Lisäksi Suomi on sitoutunut EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Näin ollen Suomi oli itsenäinen valtio vuosina 1917-1994.  

Milloin sitten Suomi on ollut kaikkein itsenäisin? On syytä ottaa huomioon, että oikeusministeri Louekoski antoi jo v. 1989 kaikille ministeriöille määräyksen, että kaikki Suomen uusi lainsäädäntö on valmisteltava ottaen huomioon Euroopan Yhteisön – silloin ei puhuttu EU:sta vaan EY:stä – määräykset. Vielä on syytä muistaa Neuvostoliiton vaikutuksen heikkeneminen sen uudistuspolitiikan myötä 1980-luvun puolimaista NL:n hajoamiseen v. 1991.

Näin voi arvioida Suomen olleen itsenäisin 1980-luvun puolivälin tienoilla. Tulevaisuus on siinä mielessä tärkeämpää kuin menneisyys, että siihen voidaan vaikuttaa. Ja Suomen tulevaisuuden kannalta on menetetyn valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen ensiarvoisen tärkeää. Tuo tapahtuu eroamalla Euroopan unionista eduskunnan enemmistöpäätöksellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

Milloin Pesonen on ollut itsenäisin? Jos itsenäisyyttä kaipaat niin ota avioero?!

Johan Lom

Suomen ulkopoliittinen liikkumavara oli vuosien 1945 - 1990 välillä varsin olematon siihen verrattuna mitä se on nykyään. Siinä mielessä olemme nyt itsenäisempiä kuin silloin.

Mitä puolestaan tulee lainsäädännön harmonisointiin, niin sellaistahan joudutaan kaikissa itsenäisisssä maissa aina harjoittamaan ottaen huomioon kulloinkin voimassa olevat sopimukset ja sidonnaisuudet. Jo pelkästään YK:hon kuuluminen aiheuttaa tältä osin hiukan itsenäisyyden menettämistä. Esimerkiksi Sveitsi liittyi YK:hon vasta kymmenisen vuotta sitten, silloinkin tiukan kansanäänestyksen jälkeen. Kampoihin oli pantu siksi, että katsottiin maan menettävän osan itsenäisyydestään.

Ainoastaan Impivaaran Jukolan Veljekset olivat itsenäisiä, mutta armottoman luonnon armoilla.

Jos maa on alistettu aseellisesti kuulumaan johonkin lainsäädäntövaltaa ja ulkopolitiikkaa määrittelevään blokkiin, niin silloin ei voida puhua itsenäisyydestä lainkaan. EU:n kohdalla näin ei ole asian laita, koska siihen kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten itsekin blogikirjoituksessa viittaat eroamispäätöstä perätessäsi. Jos kansan enemmistö kannattaa EU-jäsenyyttä, se on itsenäisen kansakunnan valinta.

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

Suomi on sitoutunut EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Sitä johtavat lähinnä Saksa ja Ranska. Aika turhaa puhua Suomen liikkumavarasta tässä systeemissä.
EU-maat ovat vieläpä erikseen sitoutuneet tukemaan unionin politiikkaa "yhteisvastuun hengessä" ja pidättäytymään kaikista toimista, jotka tuota yhtenäisyyttä voisivat haitata.

Kansainvälisiin sopimuksiin sitoutuminen ei merkitse valtiollisen itsenäisyyden menettämistä.

"EU:n kohdalla näin ei ole asian laita, koska siihen kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen"
-Näin ajatellen sellainen, joka menee vapaaehtoisesti vankilaan, ei ole vankilassa ollenkaan.

Kansan enemmistön kanta EU-jäsenyyteen pitää selvittää. On luultavaa, että kun kansalaiset saavat tietää EU-jäsenyyden vaihtoehdoista, enemmistö kannattaa Suomen itsenäisyyyden palauttamista ja eroa EU:sta.

Vuoden 1994 neuvoa-antaneen kansanäänestyksen tulos perustui kansalaisten harhaanjohtamiseen. Voi kai myös vaatia, että vuoden 1976 jälkeen syntyneillä tulee olla mahdollisuus äänestää EU-jäsenyydestä.

Näyttää siltä, että pitää vielä tulla ns. lunta tupaan ennen kuin suomalaiset heräävät laajasti vaatimaan menetettyä itsenäisyyttä takaisin.
Tuota lunta kyllä on tulossa riittävästi.

Johan Lom

"-Näin ajatellen sellainen, joka menee vapaaehtoisesti vankilaan, ei ole vankilassa ollenkaan."

Jos hän on siellä vapaaehtoisesti itse määrittelemänsä ajan, niin kyse ei todellakaan ole varsinaisesta itsenäisyyden tai vapauden riistosta. Maksavathan jotkut asiakkaat S/M-studion dominattarelle rahaakin siitä, että heidät lukitaan häkkiin sovituksi ajaksi.

Mika Virtanen

http://www.presstv.ir/detail/2012/05/01/239054/jew...

Nobel-palkittu Johan Galtung on väittänyt tiedotusvälineiden olevan juutalaisten kontrolloimia ja tähän väitteeseen on helppo uskoa, kun katsoo uutisointia Lähi-Idän tilanteesta. Siitä ei nimittäin uutisoida juuri lainkaan valtamediassa, vaikka luulisi eurooppalaisia kiinnostavan räjähdysherkkä tilanne joka voi johtaa kolmanteen maailmansotaan.

Tämän vuoksi onkin pakko kysyä Antti Pesoselta, mitä mieltä hän on Lähi-Idän tilanteesta, uutisoinnista siihen liittyen ja oletteko te juutalainen?

Epäilykseni herätti tiedotusvälineiden "positiivinen" suhtautuminen itsenäisyyspuolueeseen, kun tavallisesti poliittiset vaihtoehdot nuijitaan maanrakoon.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Pesonen,kuinka itsenäinen Suomi oli sodanjäkeisinä vuosina, kun valvontakomissio istui hotelli tornissa,entä Kekkosen aikana, NL:n puristuksessa?Suomesta tuli länsimaitten tasavertainen valtio kun liityimme eu:n.Menettikö Ranska tai Saksa itsenäisyyden kun eu:n edeltävä teräsunioni perustettiin sodan jälkeen.Tämäntapaista,itsenäisyydestä, keskustelua ei muissa eu-maissa edes käydä.

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

Kylmän sodan aikana Suomi oli tosiaan Neuvostoliiton puristuksessa, mutta säilytti silti valtiollisen itsenäisyytensä.

Ranska ja Saksa ovat EU:ssa luopuneet itsenäisyydestään, mutta saaneet vastineeksi määräysvallan EU:ssa. Suomi on muiden pienten EU-maiden tavoin luopunut itsenäisyydestään ja saanut mitättömän vähän päätösvaltaa EU.n asioihin.

Keskustelua itsenäisyydestä käydään kyllä muualla. Suomessa sitä ei ole julkisuudessa juuri käyty.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomella on itseasiassa asukasluukuunsa ja talouteensa nähden huomattavasti suurempi vaikutusvalta nyt,kun olemalla eu:n ulkopuolella jossa meitä ei kuuntelisi kukaan.Tutkimusten mukaan juuri nuoret suhtautuvat kaikkein myönteisimmin eu:n ja euroon.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Kyllä itsenäisen valtion tunnusmerkistöön kuuluu myös oma, kyseisen valtion keskuspankin luoma ja liikkeellelaskema ja kyseisen valtion alueella pysyvässä käytössä oleva valuutta.

Suomella sitä ei ole, esim Ruotsilla on. Suomi kuuluu tähän mätävaluuttaaliittoon, Ruotsi ei.

Kumpikohan valtio on itsenäinen???

Tuula Hölttä

Antti P. :"On helppo todeta, että tuon määritelmän mukaisen itsenäisyyden Suomi saavutti v. 1917 itsenäistyessään Neuvosto-Venäjästä."

No enpä tiedä. Olen lukenut runnilaisen kansanparantajana toimineen isoisäni äidin Sofia Lappalaisen os. Mähönen avioliiton ulkopuolella huhujen mukaan syntyneestä isoisäni serkusta Elmo Kailasta kertovaa kirjaa Ryssänvihassa.

Myös Johanssonina aiemmin tunnettu Johanssonien pappissukuun kuulunut Elmo Kaila kuului jääkäriaktivisteihin, jotka kuuluivat siihen "oikeistoon", joka omalta osaltaan halusi kumota Suomen laillisen demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän, ja oli mukana perustamassa Saksan sotilasvoimaan tukeutuvaa Suomen Suojeluskuntain Liittoa, jolle haluttiin sotilaalliset toimivaltuudet ohittaa Suomen eduskunta ja hallitus, jos Suomen Suojeluskuntain Liitto katsoo sen tarpeelliseksi mikäli vasemmiston edustajat tulevat valituksi enemmistöksi eduskuntaan.

Nuo ns. aktivistit olivat suunnitelleet "vapaussodan" nimellä tapahtuvaa vallankaappausta jo v. 1917 ja tehneet tämän "kansannousun" toteuttamiseksi sotilaallisia yhteistyösuunnitelmia Saksan kanssa jo paljon ennen kuin "punainen lamppu klo 23.00 nostettiin Helsingissä Työväentalon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi."

Jostakin syystä tuntuu siltä, että jos kysytään "Milloin Suomi on ollut kaikkein itsenäisin", niin oikea vastaus on, että "ei milloinkaan".

Me olemme aina olleet suurvaltojen käskyläisiä ja heille me "itsenäisyytemme" luovutamme nytkin kunhan valtaeliitin "kassalippaat" vain kilisevät taloudellista tuottoa heille.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Väitetään, että Suomi oli itsenäisempi Venäjän autonomian aikana kuin nyt EU:n aikana.

Ihmettelen, miksi Suomelle ei aikuinen itsenäisyys ja asioidenhoito kelpaa. Aina pitää antaa valta isolle veljelle, vaikkei se pyytäisi sitä. Muutamaa palkitaan tästä luopiotyöstä.

Historiasta tiedetään, että kommunistit saivat rahaa Neuvostoliitosta. Ja SDP USA:sta, jottei kommunistit voittaisi. Historia kertoo saiko joku EU virkoja tai nimityksiä.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/23/...

Huomaisin, että wikipediasta oli joku Frank käynyt mulkkailemassa juttuja Axel Olof Freudenthalista. Aikansa sitaatti tältä RKP:n suurmieheltä:
"Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."*
Ehkä AOF ei ollutkaan niin väärässä...

(*Lähde : L A Puntilan väitöskirja "Ruotsalaisuus Suomessa", Otava 1944. ja wikisitaatti, wikipedia http://fi.wikiquote.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal )

Johan Lom

"Väitetään, että Suomi oli itsenäisempi Venäjän autonomian aikana kuin nyt EU:n aikana"

Kuka väittää kuka ei. Itse en moista ajatusta pidä kuin vitsinä.

Vuonna 1809 kutsuttiin koolle Porvoon valtiopäivät, joiden oli tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina Suomen hallitsemista, mutta ne eivät kestäneet kuin kuukausia ja seuraavan kerran valtiopäivät kutsuttiin koolle vasta 1863 Helsinkiin. Vuosien 1809 ja 1863 välillä Suomella ei käytännössä ollut minkäänlaista valtaelintä. Keisari päätti kaikesta ja vaikka perustuslaki olikin pidetty ennallaan sellaisena kuin se Ruotsilta perittiin, niin pitää muistaa, että sekin oli hyvin itsevaltainen Kustaa III:n jäljiltä.

Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860, mutta vasta 1865 siitä tuli itsenäinen Venäjän ruplasta riippumaton valuutta arvonsa kannalta. Silloin Suomen asema itsenäisenä kansakuntana alkoi vahvistua, joskaan Suomella ei ollut minkäänlaista ulkopolitiikkaa, vaan oli ulkovaltoihin nähden Venäjän osa. Vuodesta 1880 lähtien alkoivat jo ensimmäiset sortotoimet kohdistua Suomen privileegioihin ja helmikuun manifesti vuonna 1899 oli vain viimeinen piste Ii:n päälle, joka sai aikaan rauhallisen "kansannousun".

Tietyssä mielessä siis, keisarin armosta, Suomella oli omien asioidensa hoidossa itsenäinen asema vuosien 1865 - 1880 välisenä aikana, mutta koko autonomian aikaan suhteutettuna se oli lyhyt jakso.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Tuo joku oli lähteenä linkin taloussanomien haastattelussa professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markku_Kuisma

Johan Lom

Luin hänen kommenttinsa linkin takaa ja pitäydyn edelleen oman kommenttini mukaisessa näkemyksessä. "Suomen oma parlamentti" oli olemassa vain teoriassa suurimman osan autonomian ajasta. Nyt meillä sen sijaan sellainen on.

panutaneli kuusi

Vaikka olenkin itse eurokriitikko niin täytyy ihmetellä mitä nämä eu-vastustajat ovat historian tunneilla tehneet kun ovat unohtaneet kokonaan suomettumisen.1950-lla Suomi oli käytännössä NL:n vasallivaltio.Kyllä Suomi on nyt paljon itsenäisempi kuin silloin.EU ei sentään sanele sitä mitkä puolueet saa olla hallituksessa kuten NL.Sanoisin itse että Suomi on ollut itsenäisin vuosina1917-1945.On totta että EU on rajoittnut itsenäisyyttämme muttei läheskään siinä mittakaavassa kuin NL.Aivan uskomatonta tekstiä jopa eurokritiikon näkökulmasta

Toimituksen poiminnat