Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Terveydenhoitojärjestelmän uudistamista ei pidä sotkea kuntien määrään

Tuoreiden uutisten mukaan valtaosalla kunnista on pitkittyneitä talousongelmia. Asiaa seuranneille tämä ei ole uutinen. Valtio on vetäytynyt vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtänyt kunnille lisää velvoitteita. Suomi laitettiin takavuosina eurokuntoon leikkaamalla kuntien valtiolta saamaa rahamäärää. Tämän hinta ovat kurjistuvat peruspalvelut ja kasvava eriarvoisuus.          

Nykyinen hallitus tarjoaa edellisten keskustavetoisten hallitusten tavoin kuntien talouskriisin lääkkeeksi kuntaliitoksia. Kuntien määrän vähentäminen ei kuitenkaan ratkaise kuntien perusongelmia.

Yksi kuntien perusongelma on rahan puute. Se johtuu harjoitetusta politiikasta. Valtio määrää kuntia ja EU määrää valtiota. EU:n keskeinen idea on julkisen sektorin supistaminen. Tämä tarkoittaa mm. terveyspalvelujen yksityistämistä, joka on johtanut kasvavan eriarvoisuuteen.                

Käsittämätön sotku on käsillä, kun Kataisen hallituksen ajaman suurkuntamallin ohessa yritetään tehdä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Kuntien määrän jyrkkää vähentämistä perustellaan sillä, että se mahdollistaa terveyspalvelujen uudistamisen. Hallituksen pyrkimys johtaisi siihen, että maakunnista tulisi kuntia. Siinä taas ei ole mitään järkeä.     

Kuntien määrällä ja terveydenhoitojärjestelmän uudistamisella ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään. Kunnat voivat tuottaa palveluja yhdessä ilman kuntaliitoksia. Terveydenhoidon rakenteita on järjestettävä uudelleen. Esimerkiksi terveyskeskukset ja keskussairaalat on saatettava yhden hallinnon alle. Näin voidaan korjata terveydenhuollossa nyt ilmenevää hoitoketjujen toimimattomuutta.    

Terveydenhoitojärjestelmän uudistamisessa pallo on valtiolla. Kunnilla ei ole keinoja korjata esim. lääkäripulaa. Valtiovallalla on keinoja jos on tahtoa ja osaamista. Sama pätee kuntien talousongelmiin. Kunnat ovat puun ja kuoren välissä.

Terveydenhoitoa ja muita peruspalveluja lamauttava kriisi on korjattavissa vain hallituksen ja eduskunnan päätöksillä, joilla kunnille maksetaan niiden tarvitsemat riittävät valtionosuudet. Jotta tämä on mahdollista ja jotta Suomessa voidaan toteuttaa inhimillistä ja oikeudenmukaista politiikkaa, on palautettava maamme itsenäinen päätösvalta. Se tapahtuu irtautumalla suuryritysten etuja ajavan EU:n määräysvallasta eduskunnan päätöksellä.

Vain itsenäisen päätöksenteon avulla voimme rakentaa järjestelmän, jossa suomalaisten työn tulokset jäävät hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Sen avulla turvaamme, että valtiolla on käytettävissään tarpeelliset taloudelliset resurssit kuntien tukemiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Petri Rautiainen

Väkiluvultaan näin pienessä maassa kuin Suomessa tulevat kuntaliitokset, palvelujen supistaminen ja yritysten yksityistäminen kalliiksi, kun ottaa huomioon väestön ikärakenteen. Vanhusten määrä koko ajan kasvaa ja työssä käyvien määrä vähenee, mikä merkitsee kunnille ja valtiolle verotulojen vähenemistä.

Valtio ottaa kansalaisilta erilaisina muina veroina, joita maksat kauppaostosten ja eri maksujen yhteydessä. Tämä tuntuu kaikista kovimmin pienituloisten talouksissa.

Eläminen ja asuminen Suomessa on kallista. Kaikista pienituloisimmilla tulot eivät riitä perusmenoihin vaan on haettava rahaa Kelan tai sossun luukulta.

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

Noin on.
Noistakin syistä on Itsenäisyyspuolueen tavoiteohjelman otsikkona
"Kaikkien pärjäämnen harvoja hyödyttävän kilpailun tilalle".

Petri Rautiainen

Miksei kuntaliitoksia ja talouden tervehdyttämistä lähdetty ajamaan Etelä- ja Keski-Euroopan maista, koska siellä on suurempi väentiheys ja kuntia useissa valtiossa tuhasia, jopa kymmeniätuhansia?

Suomessa ei ole kuin noin 330 kuntaa ja Ranskassa on noin 37000 kuntaa ja väkiluku 65 miljoonaa.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Mikä on oikea kuntamäärä, riippuu kuntien tehtävistä. Suomessa kuntia on yli puolet liikaa. Kunnille määritellyt tehtävät ovat monelle pienkunnalle ylivoimaisia. Siksi tarvitaan liitoksia. Ei terveydenhoidon uudistuskaan aivan kunbtarakenteesta erillään oleva ratkaisu ole. Kunnathan ovat maksajan roolissa, vaikka terveydenhuolto on yleisesti ulkoistettu erilaisille kuntayhtymille.

Riittävän suuri peruskunta voisi ottaa perusterveydenhuollon jälleen omaan hallintaansa. Erityissairaanhoitoa varten tarvitaan maakunnallisia ratkaisuja eli siltä osin tarvitaan terveydenhuollon rakenneuudistus. Kustannukset myös voitaisiin siirtää maakuntatasolle. Samalla pitää luoda vaaleilla valittava maakuntahallinto, mutta ei siten kuin Keskusta esittää, että kaikki nykyiset hallintohimmelit säilytetään ja niiden päälle tulee vielä maakuntahalinto.

Petri Rautiainen

Kun kuntien äärilaitojen etäisyydey kasvavat satoihin kolimetreihin tai lähelle sitä ja samalla palvelukeskuksia vähennetään, muodostuvat matkat kohtuuttoman pitkiksi palvelukeskuksiin ja tämä tulee syrjäseuduilla asuville kalliiksi, lähes mahdottomaksi.

Suuri osa Suomen maapinta-alasta jo nyt jo täysin asumatonta pitkien välimatkojen ja palvelujen karsimisen takia. Yksi suuri virhe oli / on valtion tukin leikkaaminen kunnille ja vastuun siirto kuntien omille harteille. Eu-politiikassa kuntatuet ovat pieniä rahoja tarvemäärään nähden. Niiden osuus tuskin näkyy edes koko EU-rahoituksessa. Kunnille ne ovat kuitenkin isoja rahoja ottaen huomioon niiden omat käytettävissä olevat varat.

Varnhustenhuoto ja terveyspalvelut ovat pudonneet lähelle kehitymaa- tai sodan jälkeistä tasoa. Yksityistäminen asettaa pieni- ja suurituloiset eriarvoiseen asemaan. Palvelut ovat tällöin tuottajilleen pelkkää businestä, mikä saattaa vaikuttaa myös palvelujen tasoon heikentävästi.

Toimituksen poiminnat