Äänestä jos haluat muutosta
’Kaikki ne ovat samanlaisia valehtelijoita’. ’Kun saa valtaa,
lupaukset unohtuvat’. Tällaiset kansalaisten näkemykset poliitikoista ovat yleisiä.
Puolueiden jäsenmäärät ja äänestysprosentit ovat romahtaneet 1980-luvulta. Politiikkaan
on petytty.
Ihmiset pyrkivät toimimaan omalta kannaltaan järkevästi.
Kuka tuhlaisi aikaansa sellaiseen, josta ei näytä olevan mitään hyötyä. Tuntuu
järkevämmältä keskittyä omaan perheeseen, työhön ja harrastuksiin kuin niin sanottuihin
yhteisiin asioihin.
Harjoitettu politiikka on keskeinen pettymyksen syy. On
sanottu, että kaikkia voi huijata jonkin aikaa ja joitakin kaiken aikaa, mutta
ei kaikkia kaiken aikaa. Poliittisesti kodittomia on nyt enemmän kuin aikoihin.
Niiden äänioikeutettujen määrä, jotka eivät kannata mitään puoluetta, on yhtä
suuri kuin neljän suurimman puolueen yhteenlaskettu kannatus. Vaaleissa
lasketaan kuitenkin vain annetut äänet.
Eurovaaleissa äänestysprosentit ovat jääneet omille lukemilleen.
V. 2009 äänesti 40 prosenttia äänioikeutetuista. Eurovaalit ovat monien
mielestä turhat vaalit. Eikä ihme, että näin ajatellaan. EU:n parlamentti ei
ole oikea parlamentti, vaikka se onkin saanut lisää valtaa. EU:n suurin valta
on muualla. Suomesta valitaan 13 edustajaa n. 750 joukkoon ja he toimivat
puolue- tai muissa ryhmissä, eivät siis missään Suomi-ryhmässä. Suomen
painoarvo EU:n päätöksenteossa on prosentin luokkaa. Miksi ihmeessä siis
vaivautua äänestämään?
Sellainen, joka on tyytyväinen nykyiseen menoon, voi huoletta
jättää eurovaalit väliin. Sama meno jatkuu kyllä. Ja jos haluaa vaikuttaa saman
menon jatkumiseen äänestämällä, voi äänestää minkä tahansa nykyisen
eduskuntapuolueen ehdokasta. Kaikki nuo puolueet ovat sillä kannalla, että
eurossa ja EU:ssa jatketaan. Puheet EU:n remontoimisesta voi jättää omaan
arvoonsa. Suomalaisten on yhtä toivotonta muuttaa EU:ta kuin oli aikanaan virolaisten
muuttaa Neuvostoliittoa.
Jos haluaa Suomelle oman rahan ja itsenäisyyden, kannattaa
ehdottomasti äänestää. Ja Itsenäisyyspuolueen ehdokasta.
Itsenäisyyden ja oman rahan palauttamisesta päätetään
Suomen eduskunnassa, mutta eurovaaleissa on mahdollisuus luoda pohjaa tuolle
muutokselle. Jos Itsenäisyyspuolueen edustajia valitaan EU-parlamenttiin, puolue
käyttää saamansa voimavarat työhön Suomen eurosta ja EU:sta eroamisen puolesta.
Hyvin
monet haluavat haistattaa pitkät koko EU:lle, siis protestoida. Ääni IPU:lle on
kovin protesti EU-jäsenyyttä kohtaan.
Niin,
unohtuvatko lupaukset myös Itsenäisyyspuolueelta ja ovatko sen edustajat myös
valehtelijoita? Tähän on helppo vastata. IPU:n ihmiset ovat samanlaisia ihmisiä
kuin muutkin, mutta Itsenäisyyspuolueessa on tehty jo vuosia ilman palkkaa töitä
sen puolesta, että Suomi saa takaisin oman rahan ja itsenäisyyden. IPU:lla on
takanaan kivinen tie. Se on varmin tae siitä, että valitulla linjalla pysytään.
…mutta kivisellä tiellä kenkiin eksyneitä soria saa kyllä potkia pois 😉
Itsenäisyyspuolueen kohdalla saa mitä menyyssä lukee, muualla tarjoillaan ”Päivän annosta”, ”Eilisiä jämiä” tai ”Mitä vain”.
Vedotaan sitten että oli kokki kipeänä, einekset loppuivat tai valomerkki oli jo?
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen on jämähtänyt kummallinen tapa kannattaa uudistusmielisiä, mutta äänestää silti perinteisesti, jolloin mitään ei myöskään tapahdu.
Itse saan paljon kannustavaa sähköpostia ja puheluita todella fiksuilta ja ajattelevilta kansalaisilta, mutta on kokonaan toinen asia realisoida se ääniksi vaaleissa.
Ranskalaiset äänestivät paikallisvaaleissaan tavalla, jonka on pakko näkyä myös politiikassa. Suomessa olisi syytä seurata esimerkkiä, koska kokonaislinja ei muutu hienosäädöllä, vaan selkeillä vaatimuksilla.
Halu kompromisseihin vesittää myös kompromissit, jollaisia lopputulokset parhaimmillaankin ovat. Perussuomalaisten lievä eurokriittisyys ei siis johda mihinkään, ellei Ipun vielä kriittisempi linja saa tukea ja vaikuta välillisesti myös muiden puolueiden toimintaan. Eivät nekään voi loputtomiin taistella äänestäjien tahtoa vastaan.
Ellei todellista tahtoa näytetä, meno jatkuu entisellään.
Ilmoita asiaton viesti
Niin,saattaa olla,että ihmiset pelkää koko systeemin luhistuvan ,jos radikaalisti haluaa muuttaa nykyisen asetelman. Eli muutosta haluavat äänestää nyt persuja tai keskustaa. Ajattelevat,että samanlailla huonosti menee,mutta kunnioittavat kuitenkin ”kokemusta”. Omasta mielestäni ei voi juuri huonommin mennä ja ainakin mitä minä olen IPU:n edustajien mielipiteitä lukenut,ne vastaavat sitä,mitä minä haluan. Jos oikeen isoksi repeette ja nousee hattuun niinkuin nykyisillä päättäjillä,niin vaihdan taas jonkin pienpuolueen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Soinin uutisissa mainittu toiminta osoittaa, ettei perussuomalaisiinkaan voi luottaa kuin varauksella. Halla-ahon ja Immosen saamalla huikealla äänimäärällä ei ole mitään merkitystä, kun heidän suitaan tukitaan yhteisen hyvän nimissä.
Kabinettikelpoisuuden hakeminen johtaa takinkääntöihin ja periaatteiden myymiseen eniten tarjoavalle.
Miksi pitää olla kabinettikelpoinen? Oikea jätkä ei muutu herraksi vaikka laittaa bleiserin ylleen.
Millä IPU takaa sen, ettei periaatteita ja lupauksia syödä jytkyn jälkeisessä huumassa, jos Soininkaan sanaan ei ole luottamista?
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestä sillä,ettei pienpuolueella ole varaa syödä sanojaan,kun ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa. Vaihtoehtona on selkeästi sanansa syöneet,monen monta kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Millä IPU takaa sen, ettei periaatteita ja lupauksia syödä jytkyn jälkeisessä huumassa, jos Soininkaan sanaan ei ole luottamista?”
-Kuten jo blogitekstissä kirjoitin, IPU:lla on takana sen verran kivinen tie, että linjaa ei ole varaa muuttaa. Eikä toki ole tarvettakaan. IPU:n porukkaan tulijat ovat toistaiseksi sellaisia, joille tärkeät tavoitteet ovat ykkössijalla. IPU pitää kiinni periaatteistaan ja lupauksistaan.
Jos ja kun IPU pääsee lähivuosina vaikuttamaan, tehdään Suomessa sellaisia muutoksia, joilla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan pysyvästi.
Tarvitaan sitovia kansanäänestyksiä korjaamaan näennäisdemokratiaa ja edustuksellisen demokratian rakenteellista korruptiota.
Ihmisen perusluonne ei ole juuri muuttunut. Siksi vanhojen aforismien sisältö on yhä ajankohtaista. ”Kaikki organisaatiot päätyvät petoksiin ja valheisiin. Muu olisi luonnotonta ja mahdotonta”. Tämä selittyy sillä, että kun valtaa, rahaa ja asemia saadaan, tulee – ellei aina niin ainakin usein – niiden turvaaminen alkuperäisiä tavoitteita tärkeämmäksi.
Joku inhorealisti on sanonut, että ”Kaikki puolueet tukehtuvat lopulta omiin valheisiinsa”. Olisi kovin tärkeää, että ihmiset olisivat uskollisia tärkeiksi kokemilleen asioille, eikä niinkään puolueille, jotka pitäisi nähdä kansanvallan välineinä. Jos puolue on uskollinen, voi sillekin olla uskollinen.
Valheisiin tukehtuminen kestää puolueilla yleensä pitkään. Äänestäjän on hyvä nähdä oireet ja tukea terveempiä välineitä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ihmisille on syötetty logiikka siitä että jos ehdokas ei mene läpi niin silloin ääni on mennyt hukkaan.
Totuus ei voisi kauempana maata, nimittäin silloin kun äänestää edellä mainitun periaatteen mukaisesti sitä todennäköistä ”läpi menijää” joka ei mielipiteiltään edusta kovinkaan hyvin äänestäjää, niin juuri silloinhan se ääni vasta meneekin hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Monet voi olla niin tapojensa orjia,että puolue on yhtä kuin”hernerokka”torstaina. Ainakin näin voin päätellä oman galluppini perusteella. Samassa gallupissa tuli myös esiin,että kokoomus on laskussa,jos jotain voi päätellä Kataisen suosiosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa ihmisille on syötetty logiikka siitä että jos ehdokas ei mene läpi niin silloin ääni on mennyt hukkaan.”
Olen samaa mieltä. Tämä karmea väärinymmärrys pitäisi saada kitkettyä jollakin tavalla. Mutta looginen, rehellinen, objektiivinen ajattelu ei ole ihmiselle lajityypillistä toimintaa.
Jokaisen ihmisen pitäisi tajuta, että hänellä on oikeastaan kolmet, erilliset, erilailla toimivat aivot:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiaivoteoria
http://en.wikipedia.org/wiki/Triune_brain
Nämä kaksi kehityksellistä, vanhempaa aivotoiminnallisuutta, matelijan aivot ja limbinen kerros, ovat hyödyllisiä, mutta niille ei saa antaa päätösvaltaa asioissa, jotka eivät niille kuulu. Äänestäminen on tästä esimerkki. Tarve kokea olevansa ”voittajien joukossa”, vaikka äänestämällä vastoin omia arvojaan, on limbisen kerroksen tuotosta.
Tämä voi vielä havainnollistaa asia:
http://uusimaailmanjarjestys.com/2013/04/27/salali…
” IPU:lla on takana sen verran kivinen tie, että linjaa ei ole varaa muuttaa. Eikä toki ole tarvettakaan… IPU pitää kiinni periaatteistaan ja lupauksistaan.”
Tämä ei kuitenkaan ole aivan sitä, mitä arvostan. Tieteellisessä metodissa arvostan sitä, että kaikki on jatkuvasti kyseenalaistettavissa, jos empiirisiä, rationaalisia syitä ilmenee. Haluan samaa yhteisten asioiden hoidolta. Arvostan poliitikkoa, joka myöntää tosiasioiden osoittavan, että hänen aikaisempi näkemyksensä oli väärä, perustelee uuden näkemyksensä aukottomasti, loogisesti, perustuen tosiasioihin (jotka ehkä ovat muuttuneet), ja toimii sen mukaan. Se ei ole äänestäjien pettämistä, ei ainakaan minun pettämistäni.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän kyllä Pesosen lauseen siten, että ne isot linjat joilla puolue saa poliittisen valtuutuksensa, on muutettavissa vain puolueen sisältä, demokraattisin keinoin.
Eikös´ sen puolueen pidä toiminnallaan ja olemuksellaan ilmentää sitä tavoittelemaansa suorempaa demokratiaa?
Tietenkin kannatan myös tietoon ja valmisteluun perustuvaa päätöksentekoa. Jos jommallakummalla, johdolla tai kentällä on perusteltu näkemys – nouskoon näkyville ja debattiin.
Olen untuvikko politiikassa, jonkin verran kokenut valmistelevana, johtavana virkamiehena – ja voin sanoa olevani pääosin hyvin tyytyväinen IPU:n keskusteluilmapiiriin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Mutta ne ”isotkaan linjat” eivät saisi perustua tunteisiin vaan tosiasioihin. Tässä luonnollisesti tarkoitan IPU:n NATO-linjaa, jota en ole nähnyt puolusteltavan faktoilla ilman tunnesisältöä, en IPU:n enkä muidenkaan taholta. Odottanut olen. Viittaan tuohon kolmiaivoteoriaan.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan jokainen haluaa aina muutosta parempaan omalla kohdallaan, mutta ehkäpä se muutoshalu ei olekaan tällä hetkellä niin räikeä kuin jotkut ajattelevat. Ja varsinkaan ei haluta muutosta huonompaan.
IPU on profiloitunut hyvin vasemmistolaiseksi puolueeksi joidenkin edustajiensa vero- ja talouspoliittisine kannanottoineen. Vasemmistolaisuus mielletään yleensä yrittäjävastaisuudeksi, jota puolestaan ei pidetä muutoksena parempaan.
Lisäksi IPU ajaa Suomen irroittamista länsimaisesta viitekehyksestään, jota suurin osa suomalaisista pitää luontevana ja turvallisuutta tuovana. Varsinkin nykyisinä aikoina.
Ilmoita asiaton viesti
IPU…profiloitunut…hyvin vasemmistolaiseksi…joidenkin edustajiensa
Vasmmistolaisuus=yrittäjävastaisuus=ei muutosta parempaan?
EU Suomen länsimainen viitekehys?
Aika suoria linjoja sano.
Toisen näkemyksen mukaan juuri IPU:n ajama irtautuminen eurosta omaan keskuspankkiin toisi yrittäjyydelle ihan uusia mahdollisuuksia. Etenkin nyt kun EU ehdottaa omien vientiyrityksensä kuristamista Venäjäpakotteilla.
Toisen näkemyksen mukaan juuri EU:ssa oleminen ja sen mukanaan tuoma automaattinen veljeily NATO:n kanssa ovat geopoliittisesti luonnottomia ja turvattomuutta lisääviä.
Ilmoita asiaton viesti
”Toisen näkemyksen mukaan juuri IPU:n ajama irtautuminen eurosta omaan keskuspankkiin toisi yrittäjyydelle ihan uusia mahdollisuuksia.”
Näin minäkin ymmärrän. Monien hyvien, loogisten selitysten pohjalta.
”veljeily NATO:n kanssa ovat geopoliittisesti luonnottomia ja turvattomuutta lisääviä.”
Tässä sen sijaan ei ole logiikan häivää. Tunnetta sitäkin enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Kun mietitään asioita järjellä niin on 3 kysymystä mitkä nousevat Suomen Nato-kysymyksessä muitten yläpuolelle.
1) Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu sotilaalliseen konfliktiin ilman eurooppalaista suursotaa, tai sen välitöntä uhkaa?
2) Jos syntyy eurooppalainen suursota tai sen välitön uhka, lisääkö vai heikentääkö Suomen Nato-jäsenyys maamme vaaraa joutua siihen mukaan?
3) Jos Suomi Naton jäsenenä joutuu mukaan eurooppalaiseen suursotaan, millaista sotilaallista apua Nato pystyy antamaan Suomen alueen puolustamiseen?
Juhani pallo on nyt sinulla =).
Ilmoita asiaton viesti
1) Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu sotilaalliseen konfliktiin ilman eurooppalaista suursotaa, tai sen välitöntä uhkaa?
Jos Venäjän selkeästi ilmaisema uusi ulkopoliittinen pitkän aikajänteen skenaarion toteutus, palauttaa, jos mahdollista, kaikki vanhat vaikutusalueensa ulkorajat, jatkuu, sitä ei toteuteta suursodalla vaan napsimalla aina pieni pala sieltä, mistä on helpointa. Tällainen uhri on esimerkiksi liittoutumaton maa, kuten Georgia, Ukraina tai Suomi. Tällainen uhka on suurempi kuin suursota ja näillä kahdella asialla ei ole selvää korrelaatiota. Siis uhka on paljon suurempi kuin nolla, liian suuri hyväksyttäväksi.
2) Jos syntyy eurooppalainen suursota tai sen välitön uhka, lisääkö vai heikentääkö Suomen Nato-jäsenyys maamme vaaraa joutua siihen mukaan?
Se ei vaikuta siihen mitenkään tai liittoutumisen suojavaikutus toimii silloinkin. Missään nimessä liittoutumattomuus ei suojaa, jos ja kun alueellamme on todellista strategista merkitystä. Se vain otetaan varmuuden vuoksi haltuun sotilaallisena tyhjiönä.
3) Jos Suomi Naton jäsenenä joutuu mukaan eurooppalaiseen suursotaan, millaista sotilaallista apua Nato pystyy antamaan Suomen alueen puolustamiseen?
Nollaa suurempaa. Suursota on globaali katastrofi, jolta kukaan ei voi suojautua, ei ainakaan heikosti varustautunut, liittoutumaton maa. Joku Sveitsi voi onnistua. (Kannattaisin Sveitsin minuuttiaikataulun liikekannallepanojärjestelmää Suomeen.) Todennäköisempää riskiä, eli tulla joudutuksi, osittain tai kokonaan, Venäjän näkökannalta pieniriskisen haltuunoton kohteeksi, liitoutumattomuus suojaa tehokkaana, rauhanomaisena, puolustuksellisena ratkaisuna: pelotteena. Rauhanomaisena myös rationaalisen Venäjän kannalta. Jos Venäjän päättäjät ajattelevat lähinnä matelijanaivoillaan (miltä nyt tällä hetkellä saattaa osittain näyttää) peloitevaikutus on huonompi, mutta suoja silti suurempi kuin jäädä yksinään.
Ilmoita asiaton viesti
1) Kuinka todennäköistä on, että Suomi joutuu sotilaalliseen konfliktiin ilman eurooppalaista suursotaa, tai sen välitöntä uhkaa?
Historiaa kun katsotaan niin Suomi joutunut sotaan aina osana jotain toista valtiota tai sen suurvaltapyrkimyksiä tai osana eurooppalaista suursotaa. Poikkeuksen tähän kaavaan tuo ainoastaan vuoden 1918 sisäälissota johon olimme itse syypäitä.
2) Jos syntyy eurooppalainen suursota tai sen välitön uhka, lisääkö vai heikentääkö Suomen Nato-jäsenyys maamme vaaraa joutua siihen mukaan?
Nato-jäsenyys lisää riskiä joutua mukaan eurooppalaiseen suursotaan, jos sellainen vielä joskus nähdään. Riesamme on Pietarin läheisyys. Nykyään se on vähän kauempana kuin 1939. Olemme tällä hetkellä sivussa pääväyliltä. Se avaa mahdollisuuden pysyä sivussa. Tämä edellyttää kuitenkin,että maassa on oma riittävän vahva armeija.
3) Jos Suomi Naton jäsenenä joutuu mukaan eurooppalaiseen suursotaan, millaista sotilaallista apua Nato pystyy antamaan Suomen alueen puolustamiseen?
Ydinsateenvarjo koska muiden Nato-maiden resurssit ovat kiinni muualla suursodan sattuessa. Materiaa ja ilmatukea, ehkä. Kuuluisaa 5 artiklaa on käytetty Naton historiassa kerran. 11.9.2001 tapahtumien myötä, kun WTC-tornit romahtivat. Koska hyökkäys ei tullut suoraan miltään valtiolta, käynnistyi siis Nato-johtoisesti kuuluisa sota terrorismia vastaan.”
Kannattaa mietiskellä hieman 5. artiklan ulottumista, tosiasiassa, Länsi-Euroopan koilliskolkalle, eurooppalaisen suursodan oloissa.
Ilmoita asiaton viesti
1. Historiaa on hyvä katsella ja tuntea, mutta II-maailmansodan jälkeen maailma on muuttunut paljon. Sotia on ollut koko ajan, mutta suursotaa ei ole tullut. Jos suursota tulee, se on globaali katastrofi, josta ihmiskunta ei enään toivu. Venäjä, eikä kukaan muukaan tule voittamaan suursotaa. Jos Venäjä aloitaa suursodan, se tuhoutuu ja tuhoaa mennessään kaiken ympärillään. Suomeen sataa ydinkärjillä varustettuja Iskandereita. Puolueettomuus, liitoutumattomuus, on niissä olosuhteissa pelkkä huono vitsi, mustaa huumoria.
Siten puolustautumisemme ydinajatus ei ole varustautuminen suursotaan vaan sellaiseen sotaan, joita viimeisen 65v aikana on maailmassa ollut. Sellainen sota voidaan estää yhdistämällä kolme asiaa 1. Luottamuksellinen, ennustettava, avoin politiikka. 2. Vahva oma puolustus. 3. Korostetun puolustuksellinen liitoutuminen, joka toimii pelotteena.
2. Riesamme on Pietarin läheisyys. Nykyään se on vielä lähempänä kuin 1939. Tämä johtuu aseteknologian kehittymisestä. Olemme tällä hetkellä keskellä pääväylää, Pietarin ilmapuolustusalueen ytimessä. Suursodan sattuessa liittoutumattomuus ei ole minkäälainen kriteeri. Suomi otetaan haltuun hinnalla millä hyvänsä, jos suinkin mahdollista. Mutta Pietari tuhoutuu silti maan tasalle. Myös Helsinki.
3) Jos Suomi Naton jäsenenä joutuu mukaan eurooppalaiseen suursotaan, millaista sotilaallista apua Nato pystyy antamaan Suomen alueen puolustamiseen?
Tuhoamaan Venäjän sotilaallisen infrastruktuurin. Kun Venäjä tajuaa, että se menettänyt pelin, se tuhoa kaiken ympäriltään ennen lopullista romahdusta. On pieni lisämahdollisuus, että jos kuulumme NATO:oon, Iskanderit tuhotaan ennen niiden laukaisua, ainakin osa niistä.
4. NATO-jäsenyys ei ole suursotaa varten! Siihen tarvitaan vaan hyvin syviä väestönsuojia ja 10v elintarvikkeita. Kun tullaan ulos, aloitetaan kivikaudesta ja ehkä noustaan 1700-luvun teknologiselle tasolle 1000v kuluessa. Todennäköisesti ei. Jospa Marsiin saadaan omavarainen siirtokunta ennen tällaista suursotaa.
Mieluimmin eläisin toivossa, että teknologinen singulariteetti ottaisi vallan matelijan aivoilla ajattelevalta ihmiskunnalta ennen tällaista suursotaa.
Ilmoita asiaton viesti
Veljeily Naton kanssa ei järkevää, koska Venäjä kokee sen uhkaksi itselleen. Tälle asetelmalle ja sijainnillemme Venäjän vieressä emme voi itse vaikuttaa ja on hyvä pyrkiä pysymään ristiriitojen ulkopuolella vaikkapa välittäjän roolissa. EU:ssa valitettavasti joudumme toimimaan omia etujamme vastaan mutta niinhän se menee, kun on menettänyt itsenäisyytensä.
Ilmoita asiaton viesti
”Veljeily Naton kanssa ei järkevää, koska Venäjä kokee sen uhkaksi itselleen.”
Kuten jo yllä sanoin, ”rationaaliselle Venäjälle” NATO puolustusliittona ei ole minkäänlainen uhka. ”Irrationaaliselle, matelijanaivoiselle Venäjälle”, joka haikailee menneitä, NATO tietysti paha haitta, laajenemisen este. Mutta silti todellinen peloite.
Ilmoita asiaton viesti