Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Sähkökatkot voitaisiin estää Suomen omalla rahalla

Vaikeat sääolot ovat lisänneet sähkökatkojen määrää paikoin huomattavasti. Tulevat näkymät tuulisuuden ja sateisuuden suhteen eivät lupaa parannusta asiaan.

Suurin osa sähkökatkoista johtuu puiden taipumisesta tai kaatumisesta sähköjohtojen päälle. Ongelma on ehkäistävissä kaivamalla sähköjohdot maan alle.

Tuore sähkömarkkinalaki määrää, että 50 prosenttia asiakkaista on oltava säävarman verkon piirissä vuoteen 2020 mennessä. Nyt arvioidaan, että lisääntyneistä investoinneista huolimatta ilmajohdoista luopuminen jatkuu pitkälle 2030-luvulle. Lain mukaan myrskyn ja lumen aiheuttamat sähkökatkot eivät saisi tulevaisuudessa kestää haja-asutusalueilla yli 36 tuntia. Taajamissa raja on kuusi tuntia. Vaatimusten täyttämiseen sähköyhtiöt saavat 15 vuoden siirtymäajan.

Onko nyt käymässä niin, että haja-asutusalueiden sähkökatkot vain pahenevat ja pitenevät? Sähköyhtiöt nimittäin pääsevät lain vaatimaan tilanteeseen varmimmin, kun laittavat maan alle ensin taajamien läheisyydessä olevat sähköjohdot. Jos samaan aikaan kauimpana keskuksista olevien alueiden sähköverkon huoltoa heikennetään, tulee pimeitä iltoja yhä useammin.

Ilmajohtojen muuttaminen maakaapeleiksi maksaa sähköyhtiöille satoja miljoonia euroja. Ne tietenkin perivät rahat asiakkailtaan.

Kymmenien vuosien odotus tällaisessa asiassa tuntuu pitkältä. Se on myös turhaa. Asia voidaan hoitaa nopeastikin, jos niin päätetään. Kun asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, valtiovallan tulee toimia. Tai nyt pitää sanoa, tulisi toimia, koska EU-Suomi ei ole itsenäinen toimija taloudellisesti eikä poliittisesti.

Itsenäinen Suomi voisi omilla päätöksillään osoittaa oman keskuspankkinsa luomaa rahaa tärkeisiin kohteisiin. Sähköyhtiöille voitaisiin antaa vaikkapa 20 vuodeksi halpakorkoista tai korotonta lainaa sähköverkon kaapelointiin. Samalla sähköyhtiöt lailla määrättäisiin hoitamaan asia kuntoon esim. viidessä vuodessa.

Suomessa on kaivinkoneita ja koneiden käyttäjiä riittävästi. Maakaapelia on myös heti ostettavissa. Pulaa ei ole siis tavarasta eikä tekijöistä. On vain keinotekoinen pula rahasta. Rahaa on yllin kyllin ”markkinoilla” odottamassa sopivia kohteita. Terveessä taloudessa rahan hallinta on kuitenkin valtiolla. Itsenäinen valtio, jolla on oma raha, voi luoda rahaa omassa keskuspankissaan ja osoittaa sitä hallitusti tärkeisiin kohteisiin. Tällaisella rahan hallinnalla ja omalla työllä köyhä Suomi aikanaan rakensi tiet, koulut ja sairaalat, joiden ylläpitoon ei nyt ole rahaa.

Sähköverkon kaapelointia kiireellisempiäkin rahoituksen kohteita on. Valtion luomalla rahalla voidaan maksaa kansalaiset tekemään töitä valikoiduille aloille. Näitä ovat esim. terveyden- ja vanhustenhoito, koulutus, poliisi, armeija, palokunnat, posti sekä rautatiet ja muut liikenneväylät.

Itsenäinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka on mahdollista vain oman rahan ja itsenäisen lainsäädännön oloissa. Siksikin eurosta ja EU:sta on päästävä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Tätä menoa kansalaisilta viedään kaikki päätäntävalta ja kohta kai sananvapauskin. Medialla on liian suuri valta päättää siitä,mitä kansa saa yleensäkään tietoonsa. Tämäkään hyvä idea ei saa tarvitsemaansa huomiota,kun ihmiset pidetään pimennossa. Uusia ideoita maan pelastamiseen huudetaan,mutta sitten kun niitä joku yrittää tuoda esiin,niin ei löydy toimittajia haastattelemaan ?
Kyllä on alettava etsimään uusia informaatiokanavia jollei näistä ideoista ala kuulumaan myös televisiosta ja isommista lehdistä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Maakaapelointi on raskas, kallis ja aikaavievä ratkaisu, mutta...
- johtokujien harkittu leventäminen maastossa
- pylväspituuksien kasvattaminen esim. 1-2 metrillä
- linjojen siirtäminen teiden varsille

Eiköhän noilla konsteilla tyypilliset lumisten tai tuulessa kaatuvien puiden aiheuttamat häiriöt vähene niin että tuntuu. Muistutan myös erittäin laajasta tietoyhteyskatkosta, jonka viime syksynä aiheutti maakaapeliin Lohjalla sohaissut kaivinkone. Maahan upottaminen ei todellakaan turvaa tietoliikennettä tai sähkönjakelua täydellisesti.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Olen aina miettinyt,että kalliiksi tulee noiden. Sähkövikojen korjaaminenkin ja että miksi ei puita kaadeta riittävältä alueelta.
Kuitenkin työtähän me ollaan vailla ja kannattamisetahan ei olekkaan kysymys,vaan yhteiskunnan toimivuudesta.
Rahaahan voi painaa lisää vaikka kuinka,se ei ole ongelma,vaan ongelma on se,että nyt painetaan rahaa pelureille,eikä yht.kunnasta välitetä paskaakaan.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Voisikohan ilmajohtojen kriittisissä osissa eristämättömät kaapelit korvata eristepäällysteisillä? Ei halpaa sekään, mutta selvästi halvempaa kuin maakaapelointi, joka voidaan toteuttaa myöhemmin. Tällä tavoin vältettäisiin linjan päälle kaatuvien puiden aiheuttamat oikosulut, mutta kaapeleiden katkeamiseenha tämä ei titenkään vaikuta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ihan äsken Ylen uutisissa näytettiin Suonenjoen maisemista sähkölinjaa tykkylumen armoilla. Johdotus näytti ikivanhalta monilankaviritykseltä sankan metsän keskellä. Nykyaikaiset ilmakaapelit kestävät lumikuormaa ja jopa kaatuvia puita aivan toisella tavalla, joten savolaisia sähköfirmoja voi arvostella velttoilusta linjojen ylläpidon suhteen.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Tekniikoihin löytyy kyllä varmasti ratkaisut kun maksaja on olemassa. Ensin tarvitaan "oikea" tulos eduskuntavaaleissa ja siitä se lähtee...

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

1933 saksassa saatiin vaaleilla "oikea tulos" ja hetken päästä maksajiksi kaikkiin ongelmiin löytyivät mm. juutalaiset. Keitä IPU on jo valinnut maksajiksi hankkeisiin?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Taas kerran Mikko kun et tunne etkä tiedä asioita niin älä munaa itseäsi yhtään enempää (tämä on siis viittaus saksassa harrastettuun talouspolitiikkaan).

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Ymmärtääkseni Ruotsissa maakaapelointi on aivan eri määrässä jo hoidettu kuntoon kuin Suomessa. Itsenäinen keskuspankki kruunuineen ja sen myötä itsenäinen talouspolitiikka mahdollistavat myös jossain määrin jopa omaa yhteiskuntapolitiikka Ruotsille jopa Unionin jäsenyydestä huolimatta.

Taito Mikkonen

Televisiossa näytettiin sähkölinjaa, jonka lankojen lähellä oli tiheässä kasvaneita hoikkia honteloita koivuja. Jos linjan varrella metsä olisi harvennettu ajallaan, koivut olisivat paksumpia eivätkä taipuisi. Tv:ssä näytetty metsä olisi metsänhoidollisinkin perustein pitänyt harventaa ennemmin.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Sähkökatkot tuntuvat olevan melko rajatuilla alueilla. Tuntematta sähkötekniikkaa kovin laajalti mietin että kannattaisiko tietyille riskialueille miettiä omaa hajautettua sähköntuotantoa sen sijaan että koko maan siirtojärjestelmät pitäisi uusia? Kuten Anttikin mainitse, rahasta ei ole pulaa vaan pulaa on hyvistä investointikohteista. Jos sähköyhtiöt eivät usko nytkään maakaapeli-investointeihin, miksi ne uskoisivat siihen uuden valuutan kanssa? Maksaisiko investointi itseään takaisin edes kahdessakymmenessä vuodessa? Onko alueen ihmisillä yhtään enempää rahaa maksaa sähköstään kuin nytkään? Entä ovatko he sitoutuneita maksamaan enemmän koko kahdenkymmenen vuoden ajan?

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Euro-Suomi Oy ab:n on rahoittajien vuoksi ajateltava kaikki investoinnit tuottavuus-näkökulmasta, kun taas itsenäisellä valuutalla operoiva valtio voi nähdä asioita myös yhteiskunnallisina kokonaisuuksina. Maakaapelointi luo todellista uutta yhteiskunnallista arvoa ja projekti myös työllistää, jolloin raha ei voi olla investoinnille este silloin kun toteutetaan omaa fiksus raha-ja talouspolitiikkaa. Euro-valuutassa tämä ei tietenkään ole mahdollista, kun siinä ainoa mittatikku on tuotto ja riski yksityisten rahoittajien näkökulmasta.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Valtio painaa rahaa ja työllistää,siinä se. Kaikki on osoitettavissa laskelmissa,jos niitä joku enää tänä rosvojen aikana kaipaa !

Käyttäjän tapiokoivisto kuva
Markku Koivisto

Kaatakaa ne puut siitä linjalta pois. Maksakaa niille köyhille metsänomistajille, etteivät konkurssiin mene. Kesällä voi noi hommat hoitaa. Mikä tässä on niin vaikeaa? Kun tämä sama homma on joka jumalan vuosi.

Käyttäjän KariArvola kuva
Kari Arvola

Oma keskuspankkiraha ei poista riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista. Uuden rahan luonti on välttämättä suhteutettava kansantuotteen kasvuun. Muutoin kädessä on arvottomia paperilappuja ja tilillä tyhjiä numeroita. Ns. talousdemokraattien rahateoria ei ilmeisesti tunne arvon kategoriaa lainkaan.

- Kaikesta tästä huolimatta pidän ajatusta omasta rahasta oikeana. Se lisää taloudenpidon liikkumavaraa.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Ei poista riippuvuutta mutta antaa ainakin työkalut omiin käsiin. Kuten itsekin toteat, rahaa ei pidä painaa kiertoon tyhjän takia vaan sitä on saatava kohdistettua arvoa luoviin ja työllistäviin projekteihin niin yksityiselle kuin julkiselle puolelle. Fiksulla rahapolitiikalla ja verotuksella voidaan säädellä rahan määrää kierrossa jotta ylikuumenemiselta vältytään.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kaatakoon maanomistaja itse puunsa linjojen vierestä ja sallittakoon sitten hyödyntää paljasta aluetta verovapaasti vaikkapa joulukuusen kasvatukseen, mehiläistarhaukseen, pensasmustikkatarhaukseen tai johonkin lunnonmukaisen käyttöön. Vaikkapa Kilometrin hakkuu/ 100 m verovapaata tonttia laidasta laitaan. Tontin laiduntajan vastuulla se sama 1km pätkä, ei yli 6 metristä kasvia tai puuta matkan varrella. Helvetin paljon maa-alaa Suomessa vailla järkevää käyttöä.

Toimituksen poiminnat