Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Kysymys kuuluu: Miten hyvinvointi turvataan ilman kasvua?

 

Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan suurimman talouskasvun maat v. 2015 ovat Papua-Uusi-Guinea, Kongo ja Turkmenistan. Tuntumassa seuraavat Etiopia, Myanmar ja Norsunluurannikko.

Talouden voimakas kasvu on luontevaa siellä, missä on paljon tehtävää, rakennettavaa ja korjattavaa. Vanhoissa teollisuusmaissa kasvua ei juuri ole. Teollisuus on uusi maatalous, tuotannon tehostaminen vie työpaikkoja sen lisäksi, että niitä on siirtynyt halvempiin maihin. Suomesta hävisi 80 000 teollista työpaikkaa vv. 2007-2015. Automatisointi etenee myös palveluissa.

Nyt pitää päättää mitä halutaan. Jos halutaan talouden jatkuvaa kasvua, on ymmärrettävä, että yleisesti toivottu bruttokansantuotteen kolmen prosentin vuotuinen kasvu tarkoittaa sen  kaksikymmenkertaistumista sadassa vuodessa. Jo nyt luonnonvarojen kulutus on kestämättömän suurta. Nykymenon jatkaminen tarkoittaa ympäristön ja siitä riippuvaisen ihmisen tulevaisuuden tuhoamista.

Jos halutaan muuttaa nykyisen tuhoisan kehityksen suuntaa ja turvata hyvinvointi, on luovuttava talouskasvun vaatimuksesta.

Talouskasvu ja hyvinvointi lisääntyivät samanaikaisesti hyvin pitkän aikaa. Ne erkaantuivat toisistaan vasta 1980-luvulla sekä Suomessa että laajemmin rikkaissa maissa. Nyt monet taloutta kasvattavat toimet heikentävät hyvinvointia. Hyvinvointi ei tietyn rajan jälkeen riipu aineellisen kulutuksen määrästä.

Suomen talous kasvoi kaksinkertaiseksi vv. 1990-2007. Samaan aikaan köyhien lapsiperheiden määrä moninkertaistui ja pienituloisimpien tulot romahtivat kolmanneksella.

Kulutusyhteiskunta perustuu tyytymättömyyden luomiseen. Voimistetaan entisiä ja luodaan uusia tarpeita, joita tyydytetään tavaroilla ja palveluilla. Mainonnalla ja puutteen psykologialla on vankat perusteet, sillä ihmisellä on myös perustavia tarpeita – kuten ruoka ja asunto. Nykyinen talousmalli ei kuitenkaan tee eroa ihmisen perustarpeiden ja ylellisyyskulutuksen välille.      

Kasvun pakko syntyy velkaan perustuvasta rahoitusjärjestelmästä. Talousmalli, joka perustuu jatkuvaan kasvuun, on viallinen. Se on hylättävä vahingollisena ja tulevaisuutta tuhoavana. Samalla on katkaistava kehitys, jossa valtaa siirretään kansalaisilta yrityksille.

Tilalle tarvitaan sellaista taloutta, joka tarjoaa oikeudenmukaisuutta, siis tasapainoa ihmisten välille ja tasapainoista taloudellista kehitystä. Valtiovallan on suojeltava ihmistä ja erityisesti pienten yritysten toimintamahdollisuuksia on parannettava. Elämänlaatua on mahdollista lisätä. Tarvitaan työtä ja mielekästä tekemistä kaikille työkykyisille. Tarvitaan kaikkien pärjäämistä, perustarpeiden tyydyttämistä. Kasvupakosta luopuminen ei merkitse puutetta ja kurjuutta vaan riittävyyttä ja hyvinvointia.

Tällaisen talouden pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Valtion hallussa oleva keskuspankki, oma raha, itsenäinen lainsäädäntö ja keskuspankkirahoitus on käytännössä testattu ja toimiviksi havaittu. Niiden varaan voidaan rakentaa tasapainoista taloutta ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi perustulon toteuttamismahdollisuuksia on syytä pohtia tältä pohjalta.

On oleellista tunnistaa tulevaisuuden kannalta oikeat kysymykset. Silloin on toiveita löytää kestäviä vastauksia. Yksi ydinkysymys on miten hyvinvointi turvataan ilman kasvua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Kysymys kuuluu: Miten hyvinvointi turvataan ilman kasvua?"

Yhtälö on yksinkertainen, ainoastaan sen ratkaiseminen on vaikeaa. Jos halutaan lisää hyvinvointia/nenä, joko talouden täytyy kasvaa tai jakajien määrän täytyy vähentyä tai molempia.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Kyllähän tasapainoisempi kakun jakaminen olisi se paras ratkasu alkuun- samalla voitaisiin pudottaa työntekoon käytettävää aikaa ja lisätä sitäkin kautta hyvinvointia. Kakunjaon epäsuhta kasaa ongelmia yhteiskuntaan ja ajaudutaan umpikujaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvinvoinnista voi tehdä kestävää jos kasvunjälkeen olot saadaan vakaiksi ja hyvinvoinnille sekä terveydelle suotuisiksi. Sensijaan jatkuvan talouskasvun hakeminen hyvinvoinni, terveyden, koulutuksen ja infran kustannuksilla on epätervettä ja johtanee pysyvään taantumaan kuten nyt nähdään. Pysyvä taantuma taas nostaa kansalaisten, valtion, yritysten ja pankkien kuluja mitkä hyvinvointi valtioissa voitaisiin saada pienemmiksi. Vakiintunut hyvinvointi valtio melkeimpä vaatisi vakiintuakseen jopa suoralla demokratialla höystettyä liberaalia sosialismia jonkinlaisella perustulojärjestelmällä mikä olisi markkinaliberalismia kannattavan EKn kauhistus.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

"Yksi ydinkysymys on miten hyvinvointi turvataan ilman kasvua."

Kun määrittelemme mikä riittää hyvinvoinniksi voimme aivan hyvin elää ilman minkäänlaista taloudellista kasvua. Ihmiskunta on selvinnyt sodista, ruttoepidemiosta ja luonnonkatastrofeista aina jaloilleen. Jos hyvinvoinniksi riittää että Pesonen ja muut IPU:n kaverit selviytyvät muun kansan kustannuksella kasvu voi olla negatiivistakin. Itse mieluummin kasvatan omalta osaltani kakkua josta voidaan jakaa tukiaisia Pesosenkin maatilalle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suu säkkiämyöten ja säkki suuta soukemmalle. Jos kakkuun on saatavilla vain rajattu määräaineksia ja omaa palaa voi kasvattaa vain ottamalla toiselta tai lisäämällä hiivaa jolloin kasvuun sisältyy paljon tyhjää eli harhakasvua. Om pyrittävä muistamaan että raha ja varallisuus ovat niukkuushyödyke ja korkoja on pakko maksaa uudella lainalla.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

se et 80 luvun jälkeen kasvu ei ole lisännyt usas hyvinvoitia johtuu siitä että kasvua ei ole ollut. kun usa kasvusta putsataan finanssisektori, ollaan lähelä nollaa. kun huomioidaan tulojen ja varallisuuden kasautuminen, 99% väestöstä on kokenut negatiivisen kasvun. usan 90% enemmistön elintaso on nyt suunnilleen toisen ms jälkeisellä tasolla, pudotus on ollut raju.

suomes kasvu hyödytti duunaria 1990 luvun lamaan saakka, sen jälkeen ei ole ilon päivää näkynyt. rikkaat kahmii, köyhät köyhtyy ja mä tarkotan köyhällä yksinkertaista miljonääriä, en veloissa rypevää yksinhuoltajaa joiden osa on vielä kurjempi.

tietty on tasan yks keino tehdä työhön perustustuvassa yhteiskunnassa nollakasvusta siedettävää. tuottavuus kasvaa 3% vuoteen, elikkä työaikaa pitää lyhentää 3% taikka työttömyys kasvaa ja tuloerot repee.

jos työstä luovutaan, kohtullinen kansalaispalkka (n 3000 e kk) ja progressiivinen verotus (kaikki tulot samalle viivalle, maksimiveroaste 94% kuten rooseveltin usas).

kasvu on helppo suunnata ympäristön kannalta kestäväksi. poistetaan alv (työn haittavero) ja korvataan se hiilidioksidille ja uusiutumattomille luonnonvaroille suunnatulla haittaverolla jonka tuotto osuus bkt:sta on sama kuin nyt alv. nopeasti alkaa tuhlaus maksamaan koska kulutuksen aleneminen lisää haittaveron määrää. esim jos 1000 bensalitraa nyt joutuisi maksamaan 80 c litra kuluttaja hinnan pysyessä suunnillee nykyisellää, kulutuksen puolittuminen noistaisi veron jo 1.6 e litra.

Toimituksen poiminnat