Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Kuolemanpelossa ei Suomenkaan pidä tehdä itsemurhaa

Ulkopoliittinen instituutti (UPI) toimii eduskunnan alaisuudessa. UPI:n kerrotaan olevan valtiollinen kansainvälisen politiikan tutkimuslaitos. Tutkimuksen ja asiantuntemuksen nimikkeillä UPI:ssa tehdään kuitenkin kovaa politiikkaa.

UPI suosittaa tuoreessa selvityksessään Venäjän uhkakuvista, että ”Suomen on järkevää tiivistää puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa kaikilla tasoilla”.    

Tässä ei toki ole mitään uutta. Suomi luopui puolueettomuuspolitiikasta EU-liitospäätöksellä v. 1994. EU-Suomi on sitoutunut unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Suomen johto allekirjoitti kenraalin kädellä Naton isäntämaasopimuksen. Nyt Sos-hallitus ja muu valtiojohto vetävät Suomea yhä tiiviimmin suoraan kytkökseen Yhdysvaltojen asevoimien kanssa. Kansalaisten enemmistön sitkeä Naton torjunta lienee tähän yhtenä syynä.  

Vastoin vanhaa ohjetta ystäviä siis haetaan kaukaa ja vihollista läheltä. Jää tutkittavaksi mitkä ovat perimmäiset syyt siihen, että Venäjästä mm. UPI:n voimin tekemällä tehdään Suomelle vihollista. Onko niin, että Ukrainan tilanteen ainutlaatuisuus jää näiltä ”tutkijoilta” huomaamatta; sivuutetaan ”Lännen” ja Venäjän kilpailevat Ukraina-intressit ja näin se mitä Ukrainassa on tapahtunut otetaan kauhuskenaarion pohjaksi muuallakin.  

Jos Venäjä nähdään Suomessa pelättävänä naapurina, ei ole opittu riittävästi historiasta. Venäjä on varmasti suurvalta ainakin Suomeen verrattuna. Sen politiikkaan tai johtajavalintoihin emme juuri voi vaikuttaa halusimmepa tai emme. Venäjä toimii kuten suurvallat toimivat omia etujaan ajaessaan.

Suomen edun mukaista on tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat. Jatkossakin Suomen keskeinen turvallisuuskysymys on maamme suhde sen suurimpaan naapuriin. Hyvät suhteet ovat meille hyödyksi ja huonot suhteet vahingoksi. Näin on riippumatta siitä oliko naapurin (silloin Neuvostoliiton) johdossa Stalin tai joku muu. Ja myös riippumatta siitä miten demokraattinen Venäjän - tai Suomen - poliittinen järjestelmä on.  

Hyvien suhteiden rakentaminen ei tarkoita naapurin toimien hyväksymistä. Jos niihin toimiin pyritään vaikuttamaan, lienee selvää, että hyvän naapurin neuvoja kuunnellaan mieluummin kuin sellaisen, joka on nyrkki pystyssä.

Venäjä ei ole uhka Suomelle ellei Suomi ole uhka Venäjälle. Ja pieni Suomi ei voi yksin olla uhka Venäjälle. Sen sijaan Suomi tekee itsestään uhan Venäjälle - ja Venäjästä uhan Suomelle - jos antaa alueensa jonkin muun suurvallan tai liittouman käyttöön Venäjää vastaan. Juuri näin on käynyt. Näyttää siltä, että sotilaallisesti liittoutuva Suomi on tekemässä itsemurhaa kuolemanpelossa.

Suomen paras turva on itsenäisyydessä ja puolueettomuudessa. Itsenäinen ja puolueeton Suomi ei nöyristele eikä uhittele mihinkään suuntaan. Se voi tulevaisuudessa olla rauhan rakentaja ja välittäjä. Sitä ennen kuitenkin tarvitaan suunnanmuutos Suomen politiikkaan oman etumme takia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Nämät tämmöset poliittiset verorahoilla ylläpiettävät häiriölaitokset on vaarallisia, pitäs olla neutraaleja ja objektiivisia virastoja. Nytki pelottelupropagandaa ihan niinko, mistä Venäjää syytettään!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Hilkka Laronia

Verorahoilla pidetään yllä myös yliopistoja ja niiden laitoksia mm. Aleksanteri Instituuttia.

Aleksanteri-Instituutti palvelee Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen, opetuksen ja tuntemuksen kenttää.

Naapurimaiden tutkijoiden mielestä instituutti on suomettunut ja tutkii "pehmeitä ja marginaalisia" aiheita. Pietarin valtionyliopiston professori Stanislav Tkatshenko sanoo, että instituutin keskittyminen modernisaatioon tekee sen työstä ajanhukkaa. Tulisi tutkia esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa, diplomatiaa, sisäpolitiikkaa ja vaaleja. Instituutin tutkimusjohtaja Kangaspurolla on taistolaistausta ja hän yhä johtaa taistolaisten valtaamia Suomen Rauhanpuolustajia. Professori Pekka Sutela arvostelee, että instituutissa talouttakin tutkivat vain sosiologit.

UPI toimii sensijaan laajemmalla pohjalla ja palvelee erityiseti eduskuntaa ja valtioneuvostoa.

Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista. Tehtäväänsä instituutti toteuttaa tekemällä tutkimusta sekä järjestämällä kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja julkaisemalla raportteja tutkimustuloksistaan ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä.

http://www.fiia.fi/fi/info/

Nyt pitäisi sitten päättää kumpi näistä laitoksista palvelee parhaiten kansainvälisen ja EU politiikan tutkimusta, koska toinen on tässä maassa liikaa, mikäli niistä verorahoista ollaan huolestuneita.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kuule, kyllä tässä muutki on hoksanu häikkää, kuten kepun Sirkka-Liisa Anttila!

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Hyvä kirjoitus, jossa esitettyihin mielipiteisiin on helppo yhtyä.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Eihän UPI ole mikään tutkimuslaitos. Se on poliittisesti ohjattu mielipiteenmuokkausyksikkö, joka suoltaa ns. tutkijoidensa henkilökohtaisia mieltymyksiä.

Käyttäjän AndreiVologodski kuva
Andrej Kokov

Kimmo Kiljunen: "Miksi me tyrkyttäydymme mahdollisessa suurvaltaristiriidassa osapuoleksi, ja vielä etumaastoon"

https://demokraatti.fi/miksi-me-tyrkyttaydymme-mah...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

IPU on viimeinen kekkoslovakkian linnake Suomessa?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Pertti, mars lukemaan puolueohjelmamme. Opit, sinäkin, mitä IPU on. Ei silti, tyhmiin sanoihisi olet oikeutettu.

Käyttäjän JuhaHyvrinen kuva
Juha Hyvärinen

Yli 30 "tutkijaa" saavat korkeata palkkaa verovaroillamme. He kuitenkin esittävät poliittisia mielipiteitä, jotka vielä vahingoittavat hyviä naapurisuhteitamme Venäjään.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

UPIN ohjaus tulee Washingtonista.

Toimituksen poiminnat