Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Hallituspuolueilla yhteensä 27,7 prosentin kannatus

Uusimman Ylen puoluekannatusgallupin mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on kaikkien kyselyyn osallistuneiden keskuudessa 27,7 prosenttia (keskusta 11,5 kokoomus 11,1 ja perussuomalaiset 5,1). Oleellista on, että 41,2 prosenttia kyselyyn valituista ei ilmoittanut kannatustaan millekään puolueelle. Eduskuntaopposition kannatus on 30 ja ryhmän Muut 1,3 prosenttia.

Harjoitetun politiikan kannatus on siis varsin ohutta. Entä sitten? Vaaleissa lasketaan vain annetut äänet. Toteutuu ajatus: Nekin jotka nukkuvat ovat vaikuttajia ja osallistuvat maailman tapahtumiin.

Korruptoitunut edustuksellinen poliittinen järjestelmä tuottaa muutakin kuin pettymystä. Se on avannut portit erilaisille muutoksen mahdollisuuksille. Moni on valmis tarttumaan mihin tahansa, joka eroaa mahdollisimman paljon vanhasta. Huono politiikka voi johtaa vielä huonompaan.

Kun halutaan yhteiskunnallisten jännitteiden vähentämistä, kaikkien pärjäämistä ja tasapainoista kehitystä, pitää tehdä perustavia muutoksia poliittiseen järjestelmään. Niin sanottua  edustuksellista demokratiaa on uudistettava. Muutoksia tarvitaan niin puoluerahoitukseen kuin julkisen keskustelun mahdollisuuksiin. Kipeästi tarvitaan suoraa demokratiaa, siis sitovia kansanäänestyksiä.

Muutoksen avaimet ovat kansalaisilla. Ongelma on, että muutokset pitäisi tehdä korruptoituneen poliittisen järjestelmän kautta. Siksi moni näkee muutokset mahdottomiksi. Asiaa pitää kuitenkin lähestyä mahdollisuuksien eikä ongelmien kautta. Kaikki vaalit ovat mahdollisuus muutoksen aloittamiseen. Vaalien välilläkin on mahdollisuus vaikuttaa. Suunta on vauhtia tärkeämpi. Kansalaisten suuri pettymys politiikkaan on tärkeä osa muutosta, joka on jo käynnissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Äänestämättä jättäminen tarkoittaa tyytymistä muiden äänestäjien ratkaisemaan tulokseen.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Antti,

tervehdys; mukava taas tavata !

Blogisi muuten OK, mutta sitova kansanäänestys on mielestäni ongelmallinen, mutta ei tietenkään mahdoton.

Ensiksikin se vaatisi perustuslain muuttamista. Se on kova poliittinen vääntö. Toiseksi, lainsäädäntövalta käytännössä hajottuisi kahtia: kansalle ja eduskunnalle; olisi kaksi "isäntää".

Mutta jos ja kun asiaa pohtisi ennakkoluulottomasti, miten se voitaisiin tehdä, niin eiköhän jostakin mallejakin löytyisi (täytyykin aivan omaksi opiksi kaivella eurooppalaisia perustuslakeja).

Edustuksellisen demokratian uudistamisessa isket naulan kantaan. Siinä asiassa mentiin mielestäni pelkästään 2000 perustuslain muutoksilla iso askel taaksepäin.

Enemmistöhallitus istuu nyt kuin tatti neljä vuotta, teki mitä teki, ja vaikka on menettänyt kansan enemmistön kannatuksen, kuten nyt on (pitäisiköhän sitä välillä kysyä kansalta?). Puoluekuriin nojaavaa hallitusta ei mikään ulkopuolinen taho voi demokraattisin keinoin horjuttaa. Puoluevallan lisääminen parlamenttiin loukkasi samalla kansanvaltaa.

Sama koskee lakien perustuslaillisuuden valvontaa; jälkivalvontahan meiltä puuttuu lähes kokonaan. 2000-muutokset olivat kuin valmiiksi nuollun tikkarin antamista tuomioistuimille. Lainsäätäjä nyt itse valvoo tekosiaan. Se on poikkeuksellista länsimaailmassa.

Näitä korjauksia riittäisi, mutta jätän väliin, etten liikaa erkane blogistasi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

IPU perustettiin presidentinvaaleihin perustetun llkka Hakalehtoa tukeneen liiton muutosvoima Suomessa jatkajaksi, vuonna 1994 nimellä Vapaan Suomen Liitto (VSL), mistä sitten nimenmuutokset.

PS perustettiin 1995 SMP:n raunioille ja sai kansanedustajia vähitellen ollen nyt hallituspuolue. Missähän vika kun IPU ei ole menestynyt?

J. Sakari Hankamäki

Edustuksellisen demokratian kriisi on siinä, että edustajat eivät tee, kuten kansalaiset toivovat vaan pettävät ja pyörtävät vaalilupauksensa kirkkain silmin.

Edustuksellisessa demokratiassa sinänsä ei ole mitään vikaa, ja se on parempi järjestelmä kuin ns. suora demokratia, koska siihen liittyy puolueiden välinen sovittelu ja neuvottelu-ulottuvuus.

Valitessaan ehdokkaan ja puolueen, tulee edustuksellisessa demokratiassa kannattaneeksi aina jotain ajatusklusteria.

Juuri näin politiikkaan tulee arvoulottuvuus: joudutaan valitsemaan puolia ja arvokokonaisuuksia sekä tekemään kompromisseja, vaikka kaikki ei aina miellyttäisikään. Sitten valitaan henkilöitä ja puolueita, joiden toiminta on kohtuullisen ennustettavaa eteen tulevissa tilanteissa (pettymyksiäkin on ollut toki paljon).

Edustuksellisen demokratian hyvä puoli on, että kompromisseja joudutaan tekemään myös puolueiden välillä. Juuri tämä johtaa neuvottelumekanismiin, ja tämä itse asiassa luo koko politiikan: keskustelevan kulttuurin, valmistelutoimet ja asiantuntijamenettelyn.

Näin ollen edustuksellinen demokratia on parempi vaihtoehto kuin kansanäänestykset, joissa tehdään giljotiinimaisia päätöksiä.

Lisää aiheesta tässä:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225475-k...

Olen samaa mieltä siitä, että edustuksellinen demokratia ei nyt toimi toivotusti, eli hyvä masiina on rikki.

Ongelma on, kuinka saisimme poliitikot tottelemaan jopa omia lupauksiaan ja itseään.

Toimituksen poiminnat