Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Visio puuttuu - ilmasto- ja energiapolitiikka tuuliajolla

Uusi hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ei näytä tuovan varsinaista uutta. Voimakkaat eturyhmät saivat tahtonsa läpi. Välttämättömyyksistä on tehty hyveitä. Siirtymistä uusiutuvaan energiaan pitkitetään.

Hallituksen tavoite vuodelle 2030 on uusiutuvan energian osalta 50 prosenttia. Se on kovin vaatimaton ja perustuu pääosin metsäteollisuuden jätteisiin. Sadan prosentin tavoite olisi oikea  tekniikan nopeasti kehittyessä. Turha on nyt ministerien puhua edelläkävijyydestä. Edelläkävijät myyvät Suomeen tuulivoimaloita, ovat luopumassa polttomoottoriautoista ja atomivoimasta.   

Jotakin selittää ministeri Lindströmin tunnustus:”Olen tuulivoimaa seurannut neljä vuotta valiokunnassa. Aina kun luulin siitä jotakin ymmärtäväni, niin olen pudonnut kelkasta”.

Suomen energiapolitiikasta on puuttunut selkeä visio. Kun kuva tulevaisuuden tavoitteesta puuttuu päättäjiltä, sen tarjoaa heille joku, jolla sellainen on. Energiapolitiikan suhteen se joku on ollut energiateollisuus, muu suurteollisuus etujärjestöineen ja räjähtelevillä lepakoilla pelottelevine atomivoimalobbareineen.

Politiikan jälki on karmeaa. On satsattu menneisyyteen kuuluvaan atomivoimaan ja jarrutettu uusiutuvaa energiaa. Tämä maksetaan ostoenergiana ja puuttuvina työpaikkoina. Toivottavasti ei ydinkatastrofiriskin toteutumisena.

Liikenteestä puhuttaessa ei hallituksen tiedotustilaisuudessa taidettu kertaakaan mainita sanaa ”joukkoliikenne”. Sen kehittäminen olisi kuitenkin päästö- ja turvallisuussyistä ensisijaista. Maksuton joukkoliikenne on suuri menestys monissa kaupungeissa, mm. Tallinnassa ja Maarianhaminassa. Suomessa tarvitaan selvitys maan kattavan maksuttoman joukkoliikenteen kokonaisvaikutuksista. Maksavat ne kolarit, päästöt, ruuhkat, parkkihallit ja ohitustietkin jotakin.

Sähköautot tulevat lähivuosina vauhdilla Suomeenkin hallituksen päätöksistä riippumatta.   

Aurinko- ja tuulivoiman tuottamisen olosuhteita Suomessa voi verrata maatalouden olosuhteisiin. Ne eivät ole Euroopan parhaat, mutta riittävän hyvät omiin tarpeisiimme.

Ensin pitää olla näkymä siitä mitä halutaan. Kun halutaan suurista riskeistä vapaata, omavaraista, hajautettua, pitkän päälle edullista uusiutuvaa energiaa, joka ei tuota jäteongelmia, silloin pitää rakentaa sellaista. Aurinko- ja tuulivoiman jaksottaisuuden ongelmaan löytyy jo ratkaisuja kehittyvästä sähkön varastoinnista ja ns. älykkäistä sähköverkoista.

Nyt saattaa käydä niin, että Suomi jättäytyy yhä enemmän tuontienergian varaan. Rakenteilla olevia atomivoimalaitoksia ei makseta nykyisillä sähkön markkinahinnoilla.

Aiemmat päätökset liian avokätisistä tuulivoiman syöttötariffeista ovat poliitikkojen vika, eivät tuotantomuodon syy. Jos ja kun tuulivoiman tuottaminen on hyvä bisnes, miksi valtio ei itse rakenna sitä? Vai onko niin kuin näyttää, että valtion tehtävä on harjoittaa kannattamatonta tuotantoa ja antaa kannattava bisnes ulkomaisten suuryritysten käsiin?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ydinvoimaan panostus on yksi ainoista järkevistä suijoituksista. Vahinko vain, että Olkiluodon urakka annettiin perin tumpelolle Arevalle. Kai siinä hinta, eli tarjouksen halpuus ratkaisi ja sepä vasta kalliiksi tulikin.

Tuulivoima taas on kalleinta mahdollista energian tuotantoa, eikä tuota juuri mitään silloin, kun sähköä eniten tarvittaisiin. Kaikki tuet pois tuulivoimalta ja turpeelta myös. Se saastuttaa ilmakehää kivihiiltäkin pehemmin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Sähköautot tulevat lähivuosina vauhdilla Suomeenkin hallituksen päätöksistä riippumatta."

Tähän lauseeseen jätän eriävän mielipiteeni. Jos 80 000 euron bruttoansiot tienaavalla perheellä ei ole varaa ostaa sähköautoa, niin kenellä sitten on?

Sähköautot eivät tule yleistymään ilman jonkin tasoista valtion subventiota. Pikalatausverkosto on haja-asutusalueilla liian harva, yleisimpien sähköautomallien toimintasäde liian lyhyt ja bensiini liian halpaa sähköautoilun yleistymisen kannalta.

Suomessa on Euroopan vanhin autokanta ja olisi utopistista kuvitella tämän asian muuttuvat 15 vuodessa. Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varaa ostaa uutta tai edes uudenkarheaa polttomoottoriautoa. Kuinkas sitten sähköautoa, jonka hankintahinta on kaksinkertainen polttomoottoriautoon verrattuna?

Tämä ei tarkoita sitä, että vastustaisin sähköautoja. Ostaisin sellaisen heti itse, jos minulla olisi varaa. Miljoonavoittoja ei kuitenkaan ole jaossa kovin montaa viikoittain eikä suomalaisia lottovoittajia ole kovin montaa tuhatta. Lisäksi noin puolet Suomessa myytävistä kaikista uusista autoista on jo nyt yritysten, virastojen tai laitosten omistamia.

Jotta sähköautot yleistyisivät, niitä pitäisi tulla käytettyinä markkinoille runsain määrin. Mutta mistäpä niitä tulisi, kun uusiakin myydään vain muutama sata vuosittain. Käytetyssä onkin sitten sellainen ongelma, että akuston edessä oleva uusiminen maksaa saman verran kuin uusi polttomoottoriauto...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olen tuskaillut saman asian kanssa ja erilaiset sähköhybridit näyttävät olevan enimmäkseen omatunnon viherpesuun tarkoitettuja. Edes täyssähköinen auto ei ole mikään ympäristöihme suomalaisella yleissähköllä ladattuna.

Ystäväni kehotuksesta käänsin katseeni kaasukäyttöiseen (CNG) menopeliin ja sellainen löytyi käytettynä Ruotsista varsin kohtuulliseen hintaan mihin tahansa teknologiaan verraten. Kuukauden kokemusten perusteella toistaiseksi harvahkosta tankkausverkostosta ei ole koitunut sen suurempaa murhetta, koska kaasun loppuessa matka jatkuu bensiinillä. Pienehköstä kaasusäiliöstä johtuen tankkausväli on tietysti tiheämpi, mutta näyttää enemmän asenne- ja suunnittelukysymykseltä, eli en ole joutunut harmittelemaan sitä ainakaan tähän mennessä, varsinkaan kun kaasulla ajelu on puolet bensiiniä halvempaa. Iso perheauto kulkee parilla kympillä 300 kilometriä, eikä mistään käyttöominaisuuksista tarvitse tinkiä.

Biokaasu näytti Antinkin listalta puuttuvan, mutta olen ottanut siihen liittyvän juttusarjan työn alle ja alan julkaista ensimmäisiä piakkoin. Jo nyt on käynyt selväksi, että biokaasussa on Suomen kannalta aivan huikea potentiaali, mutta siitä lisää tuonnempana.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jättäisin jo tuon ilmasto-sanan pois strategioista. Se on vain veruke pakotetulle anekaupalle hiljalleen loppuvien fossiilisten polttoaineiden oloissa. Nimimerkki: Ydinsähköä suosiva jääkautta odotellessa.

Käyttäjän PirjoKeronen kuva
Pirjo Keronen

"On satsattu menneisyyteen kuuluvaan atomivoimaan ja jarrutettu uusiutuvaa energiaa." Taitaapa olla vanhan ja uuden suhde päinvastoin.

Tästä heräsi kysymys, montako voimalaa on mahdollisesti kaavoitettu Persosen tai hänen perheensä maille?

Toimituksen poiminnat