Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Suomesta voi tulla ulkomaisen ydinjätteen kaatopaikka

EU:n säännösten mukaan jäte on tavaraa. Myös ydinjäte on jätettä ja siis tavaraa. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n keskeisiä periaatteita. Ja Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella.

Suomen hallitus esittää ydinvoimalan rakentamislupaa mm. Fennovoimalle. Sen suurin omistaja on saksalainen energiajätti E.ON. Jos eduskunta myöntää luvan Fennovoimalle, täytyy yhtiön löytää jostakin sijoituspaikka ydinjätteilleen.

-
EU:n säännöksiä toteutettaessa ei liene juuri keinoja estää ydinjätteen tuontia E.ONin muista Keski-Euroopassa sijaitsevista ydinvoimaloista. Asia on joka tapauksessa jäänyt Suomessa vaille julkista keskustelua. Saksassa ovat useat tutkijat ja poliitikot väläytelleet ratkaisun ydinjätteiden loppusijoitukselle löytyvän nimenomaan harvaanasutusta Suomesta.

-
Ministeri Pekkarinen väläytti ydinjätteiden sijoituspaikaksi Sievin kuntaa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin mukaan jätteet voisivat päätyä uuden voimalan sijoituspaikkakunnalle Pyhäjoelle tai Simoon.

-
Ydinjätteiden loppusijoituksesta ei ole tehty missään lopullisia päätöksiä. Suomessa  Eurajoen Olkiluotoon louhittavan luolaston kiviaineksen kestävyydestä ja kallioperän vakaudesta on hyvin erilaisia käsityksiä ja tutkimustuloksia. Jätteiden suojaksi suunniteltujen kuparikapseleiden kestävyydestä on esitetty vahvoja epäilyjä ainakin ruotsalaisissa tutkimuksissa.

-
Ydinjätteiden sijoitukseen liittyvät kysymykset kertovat, että ydinvoiman lisärakentaminen sisältää paljon riskejä. Riskejä ja kustannuksia siirretään tuleville sukupolville. Se tuskin on kestävää kehitystä.

-
Olisi syytä tunnustaa, että ydinvoiman todellisia kustannuksia ei tiedetä. Onneksi on olemassa riittävästi tapoja tuottaa energiaa turvallisemmin ja kaikki kustannukset huomioon ottaen myös edullisemmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

siviilitarkkailija (nimimerkki)
Gagarin (nimimerkki)

Jos Japanissa on noin Suomen kokoisella alueella 55 ydinvoimalaa, joiden jätteet eivät siellä aiheuta ongelmia, vaikka peruskalliota ei edes ole olemassa, niin en näe dilemmaa Suomen kohdalla kovin vaikeaksi.

markku (nimimerkki)

Ketkä useat tutkijat Saksassa ovat esittäneet? Esität väitteitä ilman viittauksia lähteisiin.

Tuuba (nimimerkki)

Entä sitten? Vois olla hyvä bisnetti.

Mikko (nimimerkki)

2
Ei tietenkään Japanissa ydinjätteet ole ongelma!

Tähän mennessä ydinjäte on toimitettu joko Ranskaan tai Iso-Britanniaan.

http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx...

Allu A (nimimerkki)

Suomessa on jo ydinjätettä. Mitä sille sitten pitäisi tehdä ellei sijoittaa piiloon syvälle peruskallioon? Se ei ole kovin paljon tilaa vievää, joten kyllä sitä Suomeen mahtuu.

Miljardin vuoden päästä tulevassa loppupamahduksessa on aivan yx paskan hailee, mitä näille ydinjätevarastoille tapahtuu. Ehkä puolueesi pääsee silloin eka kerran eduskuntaan.

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

3. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/32741-yllattava-va...

http://www.capital.de/politik/100004887.html
"Der Ausweg aus dieser bizarren Situation trägt einen Namen: Olkiluoto. "

http://www.gp.se/nyheter/sverige/1.180555-sverige-...

6. "Mitä sille sitten pitäisi tehdä ellei sijoittaa piiloon syvälle peruskallioon"
- Ehkä sitä kannattaisi tosiaan miettiä ennen kuin jätettä hankitaan lisää.

Ennen kuin miljardi vuotta on kulunut, tulee monta muuta vuotta. Niitäkin sietäisi miettiä.

pertti heinonen (nimimerkki)

Siinä vaiheessa kun Suomeen aletaan kuskata toisten valtioiden ydinjätettä, meikäläinen lähtee mielenosoitukseen. Mallia a la Ranska!

ee-n (nimimerkki)

Mielenkiintoista.

Mitä tavallinen äänestäjä voi tehdä, jos haluaa estää Suomen kehityksen ydinjätevarastoksi?
Taitaa olla miljoonan euron kysymys.
EU:n mukana tuli monta vapauden lahjaa.

Antti Pesonen (nimimerkki)

"Mitä tavallinen äänestäjä voi tehdä, jos haluaa estää Suomen kehityksen ydinjätevarastoksi?"
- Ainakin äänestää.
Sitten onkin vaikeampi paikka jos miettii, ketä tai mitä äänestää.
Alle- (tai ylle-) kirjoittanut ei ole puolueeton asiaa arvioimaan, mutta
lyhyesti sanottuna: Tällä tiellä, jolla nyt ollaan, voi vastaan tulla monia yllätyksiä, joita suomalaisten enemmistö ei halua kohdata.
Toisin sanoen: Kun Suomi on luovuttanut päätösvaltansa suurelta osin EU:lle, joudumme maksamaan vielä monta muiden laskua.
Niin kauan kuin alistumme maksamaan.

Alfa (nimimerkki)

Erityisen pahaksi tämän ydinjätekysymyksen tekee Fennovoima Oy:n suurosakas, saksalainen E-On. Sillä on kotimaassaan valtava jäteongelma juuri Assen ja Gorlebenin loppusijoituspaikkojen vuoksi: suolavesi ruostuttaa tynnyrit puhki ja kaivos uhkaa romahtaa.

Fennovoima ei näillä näkymin saa sijoittaa jätteitään Olkiluotoon, entäpä jos se rakentaa oman "onkalon" ja alkaa tuoda jätteitä muualta Euroopasta? Tällainen sivubusiness on mahdollista aloittaa myöhemmin ilman sen kummempia lupia, täysin ohi demokraattisen päätöksentekokoneiston? Tarvittavat direktiivit on jo olemassa
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?...

pertti heinonen (nimimerkki)

EU:ssa ei kunnioiteta äänestystä, muistakaa Irlannin äänestys Lissabonin sopimuksesta. Kansa pakotetaan äänestämään niin kauan että haluttu lopputulos saavutetaan. EU:sta eroaminen on pitkässä juoksussa Suomelle ainoa oikea tie.
Sitä ennen pitää jo saada hallitukseen Suomen etuja ajava enemmistö

asian tuntija (nimimerkki)

Miksi haudata jäte liian kalliisti ja syvälle jos sen voi jonkun vuosikymmenen kuluttua käyttää polttoaineena?

Suomi voisi sen sijaan tarjota muille maille ydinjätteen väliaikaisvarastointia 50-100 vuodeksi, riittävän suurta maksua vastaan tietysti. Muissa maissa ydinjätettä pelätään niin kovasti että heiltä olisi helppo saada ruhtinaallinen maksu pelkästään väliaikaisen säilytyksen järjestämisestä. Maksu nousisi mitä kauemmin jätettä säilytetään Suomessa. Siten saadaan mudostettua mekanismi joka pakottaa maat satsaamaan voimakkaammin jätteidensä loppusijoitukseen, oli se sitten hautaaminen tai polttoaieena käyttäminen.

Neutraalina ja vakaana maana voisimme ottaa väliaikaisvarastointiin myös ydinaseisiin käytettävää materiaalia. Tulevaisuudessa tarvitsemme uuden nokian. Suomeen syntyisi uusi nokia kun erikoistuisimme säilyttämään muiden ydinjätteet. Meillä on kaivos-, rakennus-, ydinvoimaosaamista ym. Kaikkia näitä aloja voisimme kehittää edelleen.

lainaus Wikipedia:
Hyötöreaktori

Hyötöreaktorit, jotka tuottavat uutta ydinpolttoainetta toimiessaan, voivat käyttää uraani-235:n (0,7 prosenttia maankuoren uraanista) lisäksi myös uraani-238:a (99,3 prosenttia maankuoren uraanista). Hyötöreaktoreissa voidaan uraanin lisäksi ydinpolttoaineena hyödyntää mahdollisesti huomattavasti yleisempää toriumia. Toistaiseksi toriumin käyttö ei ole ollut kannattavaa, koska uraania on saatavilla edullisesti, mutta tulevaisuudessa toriumilla voidaan mahdollisesti kasvattaa saatavilla olevan ydinpolttoaineen riittävyyttä. Koereaktorikokeita on tehty ympäri maailman, mutta teollisessa käytössä hyötöreaktoritekniikka on tällä hetkellä ainoastaan Venäjällä.

Kasvavan kysynnän aiheuttama uraanin hinnan nousun voi johtaa hyötöreaktorien kehityksen nopeutumiseen, koska nämä käyttävät uraaniaan nykyisiä reaktoreita tehokkaammin. Hyötöreaktorien polttoaineeseen liittyy kuitenkin muun muassa ydinaseiden leviämiseen liittyviä riskejä[62] ja MIT:n tekemä tutkimuksen mukaan ei ole odotettavissa, että uudet reaktori- ja polttoaineteknologiat pystyisivät yhtä aikaa vastaamaan kustannuksiin, turvallisuuteen, ydinjätteisiin ja ydinaseiden laajenemiseen liittyviin riskeihin. Se suositteleekin nykyisen teknologian käyttämistä myös tulevina vuosikymmeninä.

Kiihdytinreaktori

Eräs ydinreaktoreiden kehityssuunta on kiihdytinreaktori eli ADS (Accelerator Driven Systems). ADS saattaa muodostua merkittäväksi tavaksi hävittää pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita ja tehdä samalla sähköä. Samaan pystyvät myös jossain määrin hyötöreaktorit. Tällä käsittelyllä käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuus putoaa tuhannen vuoden kuluessa alle luonnonuraanin aktiivisuuden. Nykyisin geologinen loppusijoitus on yleisesti parhaana pidetty, mutta silti erittäin kiistelty käytetyn polttoaineen ydinjätehuollon vaihtoehto. Hyötöreaktoreilla tai kiihdytinvoimaloilla voitaisiin myös parantaa polttoaineiden saatavuutta huomattavasti, sillä ne pystyvät käyttämään uraanin ja toriumin kaikki luonnossa esiintyvät isotoopit hyödyksi Yksi hyötöreaktoritekniikan kehitysalueista nykyisin on niiden polttoainekierron kehittäminen sellaiseksi, ettei ydinaseisiin kelpaavia materiaaleja syntyisi.

Alfa (nimimerkki)

Nämä 4. sukupolven reaktorit nostetaan aina silloin tällöin esille keskustelussa. Niistä povataan ydinvoimateollisuuden pelastajaa ja ydinjäteongelman tyhjäksi tekevää ihmesampoa.

Hyötöreaktori tai nopeaneutronireaktori ei ole mikään uusi keksintö. Ensimmäinen prototyyppi käynnistyi jo vuonna 1946, sähköntuotantoon kykenevä EBR1 aloitti 1951. Kehitystyö ei ole tuottanut kaupallisesti kilpailukykyistä reaktoria, niinpä käytössä on näistä yli 10:stä rakennetusta reaktorista enää vain 2: venäjällä ja Japanissa.

Reaktorien primäärikierron sula natrium-metalli parantaa laitoksen hyötysuhdetta sähköntuotannossa: painevesireaktorin höyrystyslämpötila on vain reilut 300 astetta, metallijäähdytteisellä reaktorilla päästään yli 500 asteeseen joten hyötysuhde pomppaa 35%:sta jopa yli 45%:iin. Natriumin palo-ja räjähdysherkkyys tuottaa vain ylipääsemättömän ongelman: reaktoria ei voida avata polttoaineen vaihtoa varten, joten polttoaineen loppuessa koko paketista tulee korkea-aktiivista ydinjätettä. Käyttöikä on myös lyhyempi kuin painevesireaktoreissa.

Ydinjätteestä ei siis päästä eroon tälläkään tavalla.

Toimituksen poiminnat