Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Maataloustukikeskustelussa unohtuu muutama asia

Professori Esko Niemi nosti hiljattain keskustelua maataloustuista. Niemen
mukaan maatalouden kokonaistuki on suurempi kuin julkisuudessa on esitetty
ja maatilojen tulot suurempia kuin väitetään.

Niemi unohti monta merkittävää tosiasiaa. Ensinnäkin maatalouden saamasta
tuesta puolet menee tuotannosta aiheutuvien tappioiden peittämiseen. Tämä
johtuu siitä, että tuotteista saatava hinta kattaa keskimäärin vain puolet
tuotantokustannuksista. Tuotanto on siis keskimäärin raskaasti tappiollista.

Tuotannon tappiollisuus johtuu kilpailutilanteesta, jossa tuottajien saamat
hinnat määräytyvät lähinnä maailmanmarkkinoilla olevien
maataloustuotteiden ylijäämäerien mukaan.

Joidenkin mielestä Suomessa ei pidäkään tuottaa elintarvikkeita, koska
maailmanmarkkinoilta niitä saa edullisesti. Tällaiset arvioiden esittäjät eivät
ehkä ole tutustuneet elintarvikehuollon näkymiin ja mm. siihen, että maailman
viljavarastot riittävät vain alle kahden kuukauden kulutukseen.

On merkillistä, että tuotantotalouden professori sekoitti maatalouden tulot -
jotka ovat romahtaneet EU-aikana - ja maataloutta harjoittavien kotitalouksien
tulot. Yhä useammat maataloustuottajat ovat olleet pakotettuja hankkimaan
muita tuloja, kun maatalous ei elätä. Monissa maatilaperheissä toinen
puolisoista käy töissä tilan ulkopuolella. Maataloudenharjoittajien
kokonaistuloja ei pidä sekoittaa maatalouden tuloihin.

Oma lukunsa ovat miljonäärien saamat maataloustuet, joita saajat eivät
tarvitse. EU määrää maatalouspolitiikasta ja -tuista. Sairaasta
maatalouspolitiikasta ei pidä syyllistää ainakaan tavallisia  viljelijöitä,
jotka eivät ole halunneet tukiriippuvuutta ja joista suurin
osa ei halunnut Suomen liittyvän EU:n jäseneksi ja luopuvan omasta
maatalouspolitiikastaan.

Professori Niemi moitti myös yhteiskunnan tukea maataloustuottajien
eläkkeisiin. Suomessa on jo kymmeniä vuosia pyritty vähentämään
maatilojen määrää. Tässä on onnistuttu ja eläkkeellä olevia
maataloustuottajia on huomattavasti enemmän kuin tuotantoa jatkavia.
Tuottajien eläkkeet ovat valtaosaltaan pieniä, mutta niiden maksaminen
ei pienen ja hupenevan tuottajamäärän voimin onnistu. Pitää kysyä, onko
tämäkin politiikalla aikaansaatu tilanne tuottajien oma vika?

Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille ruokaa. Suomen arktisissa
olosuhteissa on tärkeää, että maatalouspolitiikka on omissa käsissä.
Maatalouskeskusteluissa pitää vaatia kokonaisuuksien hahmottamista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Gagarin (nimimerkki)

"Oma lukunsa ovat miljonäärien saamat maataloustuet, joita saajat eivät
tarvitse. EU määrää maatalouspolitiikasta ja -tuista. Sairaasta
maatalouspolitiikasta ei pidä syyllistää ainakaan tavallisia viljelijöitä,
jotka eivät ole halunneet tukiriippuvuutta ja joista suurin
osa ei halunnut Suomen liittyvän EU:n jäseneksi ja luopuvan omasta
maatalouspolitiikastaan."

MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto neuvotteli EU-sopimuksen ja lobbaili Suomen EU:hun, kun maanviljelijäperheen vesa Esko Aho hänet oli nimittänyt ulkoministeriksi.

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

MTK onkin osa valtarakennetta. Kuten ay-liikekin.
MTK:n johdon tärkein tehtävä on ollut pitää viljelijät pois kaduilta.
Toinen asia on, että MTK:ssa on johdon alapuolella paljon oikeita asioita
tekeviä ihmisiä.

http://www.ipu.fi/pub/tavoitteet/EU_-jasenyydesta_...

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Jos vedotaan valtion omavaraisuuteen, niin silloin kannattaa lopettaa yksityisten tilojen tukeminen kokonaan. Tämän seurauksena yksityisen viljelysmaan hinta romahtaa nopeasti. Hinnan romahdettua valtio voi ostaa yksityisiä maita halvalla itselleen ja jatkossakin tukea vain omien maidensa tuotantoa. Etuna tulee olemaan huomattavasti suuremmat tilakoot ja laitteiden tehokkaampi käyttöaste. Valtio voi myös kilpailuttaa paremmin tarvikehankintansa, kuin pientilallinen. Ne jotka toimisivat valtiolla ruokatuotannossa, saisivat ihan peruspalkkaa ilman mitään kikkailua ja eläkeikä on se mikä muillakin virkamiehillä.

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Tuota "twitterin" mallia kokeiltiin ihan tuossa naapurissa.

Jäljet ovat vieläkin nähtävissä, jo ihan rajan takana.

Ja ravinto-omavaraisuutta ei ole vieläkään pystytty palauttamaan.

Tuskin kannattaa meillä kokeilla.

Nopeat voitot ja tuho (nimimerkki)

Vihreät ja kasinotaloustietäjät haluavat tuet pois. Vihreät sen takia kun maatalous saastuttaa ja eläimet kuolevat. Kasinotaloustietäjän vaan sen takia että hetkellisesti saadaan voittoja jotka sitten kostautuvat koko tälle maalle ja sen kansalaisille.

markku (nimimerkki)

Miksi blogisti keskittyy tavan mukaan kirjoittajan arviointiin, rakentavaa olisi miettiä kuinka tilannetta voidaan kehittää. Maatalous on elinkeino kuin mikä tahansa, liiketoimintaa.

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

Siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa, liitän tähän linkin ammoiseen tekstiin,
joka liittyy ruokaan ja sen tuotantoon.

http://www.anttipesonen.fi/2009/02/halpa-ruoka-kay...

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Vapaassa maassa voimme arvioida mielipiteitämme:

http://uutisblogit.kauppalehti.fi/blog/19709

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Anteeksi harhalyöntini

Kokeillaan paremmalla onnella:

http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/19709

Käyttäjän anttipesonen kuva
Antti Pesonen

6. Lyhyessä tekstissä pitää keskittyä johonkin.
"Maatalous on elinkeino kuin mikä tahansa, liiketoimintaa."
-Olen eri mieltä. Maatalous tuottaa ruokaa eikä sen vuoksi ole kuin mikä tahansa elinkeino.

Ruuan jalostaminen ja kauppaaminen on liiketoimintaa. Sellaista on maataloustuotannostakin tietyllä tavalla tullut.
Toisaalta tukiriippuvuudella maataloudesta on tehty tavallaan osa julkista sektoria.

"rakentavaa olisi miettiä kuinka tilannetta voidaan kehittää."
-Hyvä huomio. Jos luet yllä olevan linkin tekstin, siitä voi päätellä, että oma kantani tilanteen kehitämiseen perustuu Suomen osalta oman lainsäädäntövallan ja samalla myös oman maatalouspolitiikan palauttamiseen.
Millä tahansa yhteiskunnan alalla tarvitaan oikeasti avointa ja monipuolista keskustelua siitä, mitä halutaan ja mitä se tarkoittaa.

Maatalouden osalta pitää nähdä, että maailmanlaajuisesti edessä on vakavia ruokakriisejä. Suomen ensisijainen rooli on huolehtia omasta huoltovarmuudestaan, ruuan saatavuudesta ja kohtuullisesta hinnasta.

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

"Tuota ”twitterin” mallia kokeiltiin ihan tuossa naapurissa."

Naapurin mallia ei vaan kokeiltu nykytekniikalla, nykylannoitteilla ja tehokkaassa laatujärjestelmäohjauksessa.

Ymmärrän ihan oikeasti jos sinun resurssisi eivät pysty analysoimaan tätä asiaa, mutta jokainen vähänkin oikeaa miljoonabisnestä tekevä ymmärtää, että suurella volyymilla tuotettu ruoka on edullisempaa tuottaa, kuin pienellä volyymilla tuotettu. Tuotantokulut per neliökilometri romahtaa, koska saadaan tilojen välille suuret synergiaedut.

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana tutkijat arvioivat, että ruoan kulutus maailmassa kasvaa 70-85 % ja veden 30-60%

Samaan aikaan viljelysmaan määrä vähenee

Yksikään itsenäinen maa ei ole luopunut elintarvikeomavaraisuudestaan.

Eikä luovu Suomikaan !

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Vesi pystytään tuottamaan nykyään merivedestä haihduttamalla, kuten Dubaissa tehdään. Ruuantuotantoon riittää viljelysmaata aina, mikäli niin halutaan vain päättää. Ei maapallo ole kutistumassa ja sademetsisssä on käyttömaata viljelyyn niin paljon kuin tarvitaan.

toinen euromies (nimimerkki)

Suomen maatalous siirtyi EU:n toimivaltaan 1.1.1995. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on ollut voimassa vuodesta 1958 lähtien, jolloin maataloustuen osuus EEC:n talousarviosta oli 99 prosenttia. Euroopan talousyhteisö oli maatalousyhteisö vuoteen 1984 saakka, jolloin komission uusi puheenjohtaja Jacques Delors alkoi nostaa EEC:tä politiikan näyttämölle.

Maatalous on EU:n tarkimmin säännelty ja tarkimmin valvottu toimiala. EU:n satelliitit valvovat Suomen peltolohkojen kokoa ja käyttöä. EU:n tarkastajat tekevät valvontakäyntejä Suomen maatiloilla ja tuotantoeläimillä on EU:n korvamerkki.

Yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisen suuren uudistuksen yhteydessä vuonna 1992 Euroopan komissio määräsi maatalousyrittäjien eläkeiäksi 56 vuotta. EU maksaa 50 % maatalousyrittäjien eläkkeestä. Suomen kaltaisilla epäsuotuisilla alueilla EU maksaa 75 % maatalousyrittäjien eläkkeestä. Se ei ole mitään piilotukea, kuten Esko Niemi väittää. Se on EU:n määräämää ja EU:n maksamaa tukea.

Helsingin Sanomat valehtelee silmät suut täyteen Suomen maataloustuesta. Viimeksi Ruotsin maataloustuen ja Suomen maataloustuen vertailussa väitettiin ruotsalaisen hastateltavan suulla, että Etelä-Suomi ei tarvitse maataloustukea, ja että 141-tuki vääristää kilpailua. Ruotsille maksetaan täydet EU:n maataloustuet, vaikka Ruotsin maatalousalueet ovat Suomen etelärannikon eteläpuolella. Sen lisäksi Ruotsi maksaa mukisematta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kassaan 600 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin mitä EU maksaa maataloustukea Ruotsille. Saksa vastaavasti 4,5 miljardia ja Hollanti 6,5 miljardia euroa.

Suomessa maksetaan kansallista tukea sen vuoksi, että vuonna 1994 eteläiset jäsenvaltiot asettivat Suomen EU-jäsenyyden ehdoksi sen, että Etelä-Suomelle ei makseta mitään EU:n maataloustukea ja että muulle Suomelle ei makseta täyttä EU:n maataloustukea. Yhtäkään muuta uutta jäsevaltiota ei kohdeltu vastaavalla tavalla vuosina 1973, 1981 ja 1986. Päinvastoin: niiden maataloudessa painettiin kaasua EEC:n tuella. Irvokkainta on se, että Kreikka, Espanja ja Portugali vetävät itse yhteensä 5 miljardia euroa enemmän EU:n maataloustukea kuin mitä ne itse maksavat yhteisen maatalouspolitiikan kassaan.

Maataloustuen osuus EU:n talousarviosta on 31 prosenttia. Maaseudun kehittämisen osuus 11 prosenttia. Yhteenlaskettuina noin 100 euroa EU:n kansalaista kohti vuodessa.

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Jos väität Hesarin valehtelevan, niin yksilöi mikä on väärää tietoa. Itse kannatan kaikkien kansallisten tukien poistoa.

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Näin huoltovarmuus turvataan edullisimmin:

Jos vedotaan valtion huoltovarmuuteen, niin silloin kannattaa lopettaa yksityisten tilojen tukeminen kokonaan. Tämän seurauksena yksityisen viljelysmaan hinta romahtaa nopeasti. Hinnan romahdettua valtio voi ostaa yksityisiä maita halvalla itselleen ja jatkossakin tukea vain omien maidensa tuotantoa. (kansallisia tukia EU-tukien jälkeen ei enää tarvita)

Etuna tulisi olemaan huomattavasti suuremmat tilakoot ja laitteiden tehokkaampi käyttöaste. Valtio voi myös kilpailuttaa paremmin tarvikehankintansa, kuin pientilallinen. Ne jotka toimisivat valtiolla ruokatuotannossa, saisivat ihan peruspalkkaa ilman mitään kikkailua ja eläkeikä on se mikä muillakin virkamiehillä.

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Lähteekö valtio kyntämään, kylvämään ja lypsämään ?

Eikö tämä valtiollinen systeemi ole jo kokeiltu ?

No, vielähän sitä Pohjois-Koreassa harjoitetaan

Siellä kylläkin on nälkä vieraana.

Mutta visiot on hirmuisia.

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Valtio voi aivan hyvin taata huoltovarmuuden. Ei se mitään yksityisiä, tuotantotukia nostavia tuottajia kaipaa, vaan laatujärjestelmän, jonka mukaan toimitaan.

Voitte te koittaa mystifioida halutessanne asiaa, mutta ei ne siat ja lehmät ala kyselemään mikä on hoitajan status. Ne kasvaa kun annetaan ruuat, juomat ja hyvää, valvottua hoitoa. Samoin ne viljat kasvaa maasta riippumatta siitä, millä tittelillä tai organisaatiolla viljelijä niitä kasvattaa.

Voi olla teille kova paikka tunnustaa, että nyt on esitetty vakavasti otettava vaihtoehto huoltovarmuuden ylläpitoon edullisesti. Kansalliset tuet pois ja valtio ruuantuotantohommiin.

Ja jos osaatte ruokatuotannon mielestänne paremmin ja tehokkaammin kuin valtio, niin älkää silloin myykö maitanne, vaan tuottakaa ruoka vielä kilpailukykyisempään hintaan kuin valtio sitten sen tekee. Siinähän sitten katsotaan, kumpi taho sen homman todella ilman tukia hallitsee.

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Teillä ei taida olla muita "organisaatioita" teoriallenne kuin tuo mainitsemani Pohjois-Korea

Siellä jos missä suuri johtaja Kim Jong Il harjoittaa tuota mainitsemaanne mystifikaatiota.

Kansa uskoo noihin harhakuviin, mutta kärsii ravinnon puutteesta.

Tuet loppuvat sillä hetkellä, kun me kuluttajat olemme valmiita maksamaan ruoastamme sen tuotantokustannusten auheuttaman hinnan.

Ja ruokahan on tosiasiassa halpaa - suomalainen perusruoka erittäin edullista.

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Yksikään itsenäinen valtio ei ole luopunut omasta elintarviketuotannostaan

Eikä luovu Suomikaan

Suomi on täysivaltainen tasavalta

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Yksikään puolue, eikä yksikään kansanedustaja ei ole esittänyt "maanviljelyn radikaalia vähentämistä"

Kansalaiset tahtovat kotimaista ruokaa ja haluavat samalla hyvin hoidetun kulttuurimaiseman säilyttämistä.

http://twitter.com/EDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

"Teillä ei taida olla muita ”organisaatioita” teoriallenne kuin tuo mainitsemani Pohjois-Korea"

Tulee tuosta mieleen heti alkuun Ruotsi, joka ei kansallisia tukia maksele. Siellä sekä valtio että yksityiset tuottavat ruokaa.

Tuomo Kankkunen (nimimerkki)

Paitsi, ettei valtio tuota

Yksityiset huolehtivat elintarvikeomavaraisuudesta kuten Suomessakin

Näin on naapurissakin kansa päättänyt

Ruuan tuottaja (nimimerkki)

Ensinnäkään Ruotsi ei ole mistään elintarvikeesta enää omavarainen ja Ruotsin eu tuet on isommat kuin suomen. Ruotsi on jaettu vielä erilailla kuin Suomi tukialueisiin(Suomessa A,b,C ja C sisälläkin 1-4).

Tuo valtio homma on siinä mielessä huvittavaa että pistääkö sitten valtiontilan hoitajat 8 tunnin jälkeen hanskat tiskiin, vaikka puolet töistä olisi tekemättä?
Käytännössä jokaista nyky viljeliää kohti pitäisi olla vähintään 3 hoitamassa varsinkin karjataloustöitä. Eli samalla ratkaistaisiin työttömyys ongelma täysin.
Ainoa huonopuoli siinä olisi että se tulisi varmasti kalliimaksi kuin nykyinen systeemi.

tuottaja (nimimerkki)

"Eihän kukaan maanviljelyä halua kieltää, viljelkää vaan mutta omillanne"

Kyllä on joutomiehillä ja tyhjänpäiväisillä proffilla huolet,Yliopistoille maksetaan paljon valtion tukia ja tuloksena on vain tuollaista mussutusta me sentään tuotamme ruokaa tuilla paskapuheiden sijaan,asian omainen maatalous yrittäjille irvailija saisi suurimmat säästöt kun lakkaa heittämästä ruokaa roskiin ja lopettaa ylensyönnin jonka voi jokainen itse päätellä suomen talous ei tule kestämään yhä lihavampaa ja sairaampaa kansaa joka ylikuormittaa terveyden huoltoa kannattaisi jokaisen haukkujan katsoa omaa napaansa ja miettiä minne ovat varpaat kadonneet,kansalaisen on turha miettiä kuinka paljon tuotanto kustannukset vaihtelevat tiloila jos kaupassa tuote on saman hintainen vaikka toinen tila käyttäisi 2500h ja joku muu 3000h vuodessa tärkeämpää olisi miettiä onko asiallista että kaupan kate tuotteesta on 40-50%

Pään paukuttaja (nimimerkki)

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusi...

Jo tuo ylläolevan linkin esimerkki osoittaa selkeästi, että ruoka on Suomessa ihmisten ostokykyyn nähden aivan liian halpaa, kun sitä on varaa heittää pois.
Ruolle siis reilusti lisää hintaa.

Ja Suomalaisella työvoimakustannustasolla tuo "Valtio ruokaa tuottamaan" hanke on tuhoon tuomittu.

Kiinalaisella palkkatasolla se ehkä voisi toimiakin.

Toimituksen poiminnat