Kenelle kellot soivat Espanjan mielenosoituksissa?

Jo viikon jatkuneissa Espanjan mielenosoituksissa vaaditaan aitoa
demokratiaa. Mielenosoitukset ovat koonneet yhteen päivittäin
kymmeniätuhansia ihmisiä eri puolilla maata.

Mielenosoittajien viesti on, että nykyinen kansanvalta ei toimi. Monet
katsovat, että vaaleilla valitut edustajat eivät edusta valitsijoitaan vaan
suuren rahan valtaa. Korruptio, suurtyöttömyys ja eliitin kohtuuttomat
etuoikeudet ovat saaneet ihmiset vihaisiksi. Kuulostaako tutulta?

Spengler kirjoitti lähes sata vuotta sitten, että demokratiasta tulee rahan pikku
apulainen. Näin on käynyt. Taloudellinen ja poliittinen eliitti ovat kytkeytyneet
yhteen ja pitävät huolta toisistaan. Kansalaisille on jäänyt maksajan osa. Ja
toki myös äänestäjän. Äänet voidaan kuitenkin hoitaa kätevästi oikeisiin
paikkoihin. Tulipa puolueiden rahoitus sitten veronmaksajien taskuista
vallanpitäjien jaettavaksi tai erilaisilta eturyhmittymiltä, on valtarakenne
voinut olla rauhassa. Kun yhteiskunnan avainpaikat on miehitetty oikein,
ei ole ollut pelkoa muutoksesta. Ja ainahan voidaan tarjota kansalle
vaihtoehtoa, kunhan pidetään huolta, että tämä vaihtoehto ei muuta
mitään. Itse asiassa tällaisia vaihtoehtoja pitääkin tarjota, jotta kuvitelma
toimivasta demokratiasta pysyisi yllä.

Media on avainasemassa. "Lehdistön tehtävänä on julkaista virallista tietoa ja
positiivista kritiikkiä" kirjoitti Paavo Haavikko. Aito demokratia syntyy
keskustelusta ja juuri siksi ei aitoon keskusteluun ole varaa. Mistä ei voi
puhua, siitä täytyy vaieta.   

"Kansanäänestysten uhka jäi väijymään EU-sopua" kirjoitti Suomen valtalehti
taannoin. Niinpä. Harvainvallan jatkumisen uhka on kansassa ja suorassa
demokratiassa. Kun ns. edustuksellinen demokratia on muuttunut
näennäisdemokratiaksi, on todellista muutosta haluavien vaadittava vapaiden
ja reilujen vaalien lisäksi sitovia kansanäänestyksiä.

Espanjan mielenosoituksissa kellot soivat harvainvallalle. Se on pukeutunut
demokratiaksi, mutta ei enää uskottavasti. Tietämättömiä on helppo hallita,
mutta eurooppalaiset eivät ole tyystin tietämättömiä vaihtoehdoista.
Harvainvallan vaihtoehto on aito demokratia, kansanvalta. Sen tulee merkitä
aidon ja avoimen julkisen keskustelun lisäksi sitä, että kansalaisten
enemmistön tahto muovautuu poliittisiksi päätöksisiksi.

Kansanvallan palauttamisen kamppailu on käytävä ilman väkivaltaa sanan
ja kynän voimalla.