EU toimii kuin valtio koska se on valtio
Amerikkalaisen sanonnan mukaan "jos se näyttää ankalta, kävelee kuin
ankka ja ääntelee kuin ankka, se todennäköisesti on ankka".
Euroopan unionilla on parlamentti ja EU:n komissio on eräänlainen
virkamieshallitus. Unionilla on myös keskuspankki, raha, tuomioistuin.
EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimen
päätökset ovat ylemmänasteisia kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset.
EU:n Lissabonin sopimus on liittovaltion perustuslaki, joka on ollut voimassa
pian kaksi vuotta. Tuo sopimus teki unionista oikeushenkilön, joka voi solmia
kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta. Tässä tapauksessa
oikeushenkilö on yhtä kuin valtio. Lissabonin sopimus määrää, että
jäsenmaiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikat yhtenäistetään. Sopimus
myös vie eteenpäin EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tähän
kaikkeen on Suomi sidottu EU:n jäsenenä.
On sanottu, että EU:lta puuttuu vain kaksi valtioiden toimivaltaan
kuuluvaa asiaa, verotusoikeus ja oikeus sodan aloittamiseen. EU:n
jäsenmailtaan keräämä jäsenmaksu on jo eräänlaista verotusta.
Muunlaisiakin EU-veroja valmistellaan.
EU toimii kuin valtio, käyttäytyy kuin valtio ja näyttää (liitto)valtiolta. EU toimii
kuin valtio koska se on valtio.
Nyt meille kerrotaan, että EU kehittyy liittovaltion suuntaan. Voi hyvänen aika.
Kaksikymmentä vuotta sitten tuo olisi ollut uutinen.
Nyt on aika jo uutisoida, että meillä on myös muita vaihtoehtoja kuin
"sopeutuminen". Meidän ei ole pakko alistua suurten EU-maiden ja
suuryritysten johtaman demokratian vastaisen suurvallan rajamaaksi.
Parempi vaihtoehto on valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen. Se voi
tapahtua eduskunnan enemmistön päätöksellä. Sitä voi edeltää
kansanäänestys asiasta. Suomalaisilla on oikeus saada äänestää uudelleen
EU-jäsenyydestä varsinkin kun käytännössä kaikki EU:sta luvattu hyvä on
jäänyt saamatta.
Kaupankäynti ja ihmisten vapaa liikkuminen onnistuvat ilman EU-jäsenyyttä
joko Euroopan talousaluesopimuksella tai erillissopimuksilla. Kansainvälinen
yhteistyö onnistuu paremmin ilman EU-jäsenyyttä, joka on enemmän alistus-
kuin yhteistyösuhde. Itsenäisyyttä tarvitaan hyvinvoinnin perustaksi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Euroopan unionilla on parlamentti ja EU:n komissio on eräänlainen
virkamieshallitus. Unionilla on myös keskuspankki, raha, tuomioistuin.
EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimen
päätökset ovat ylemmänasteisia kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset."
EU on toisaalta vuodesta 1957 lähtien toiminnassa ollut ylikansallinen yhteisö ja toisaalta vuodesta 1995 lähtien toiminnassa ollut hallitustenvälinen järjestö. Euroopan parlamentti on vain yksi lainsäädäntövallan käyttäjistä, koska toinen lainsäääntövallan käyttäjä on jäsenvaltioiden hallituksia edustava EU:n neuvosto.
"EU:n komissio" ei ole "eräänlainen virkamieshallitus". Euroopan komissio antaa EU:n säädösehdotukset Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle. Toiseksi komissio johtaa ylikansallista yhteisöä ja valvoo ylikansallisen yhteisön toimivaltaan kuuluvia aloja. Siinä suhteessa Euroopan komissio vastaa keskusvirastoja. Kolmanneksi komissio valvoo sitä, että EU:n toimielimet noudattavat EU:n perussopimuksen määräyksiä.
Unionilla on keskuspankki ja yhteinen rahapolitiikka, mutta niiden toimivallan piiriin kuuluu vain 17 jäsenvaltiota (EU:ssa on 27 jäsenvaltiota). Liittyminen euroalueeseen on vapaaehtoista. EU:n tuomioistuin valvoo ylikansallisen yhteisön toimivaltaan kuuluvia aloja ja EU:n tuomioistuin valvoo sitä, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot noudattavat EU:n lainsäädäntöä. EU:n tuomioistuimen päätösvalta ei ulotu jäsenvaltioden kansalliseen päätösvaltaan kuuluviin asioihin, joita ovat muun muassa verotus, välillinen verotus, opetus, koulutus, sosiaaliturva, sosiaalinen suojelu, sairausvakuutus, terveydenhoito, sairaanhoito, hoito- ja hoivapalvelut, eläketurva sekä maanpuolustus.
"EU:n Lissabonin sopimus on liittovaltion perustuslaki, joka on ollut voimassa pian kaksi vuotta. Tuo sopimus teki unionista oikeushenkilön, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta."
Euroopan perustuslaillinen sopimus hylättiin Ranskan ja Hollanin kansanäänestyksissä. Asia palautettiin uuteen ja perusteelliseen valmisteluun, minkä jälkeen Lissabonin sopimukseen sisällytettiin toisaalta ylikansallisen Euroopan yhteisön perustamissopimus (1957) ja toisaalta hallitustenvälisen järjestön perustamissopimus (1992).
Lissabonin sopimus lakkautti ylikansallisen Euroopan yhteisön ja sen toimivalta siirettiin yhteisönä toimivalle Euroopan unionille. Samalla oikeussubjektin asema siirtyi Euroopan yhteisöltä Euroopan unionille. Siihen saakka ylikansallinen yhteisö oli tehnyt kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta vuodesta 1957 lähtien. EU on toisaalta vuodesta 1957 lähtien toiminnassa ollut ylikansallinen yhteisö ja toisaalta vuodesta 1995 lähtien toiminnassa ollut hallitustenvälinen järjestö.
Oi poikani, jospa tietäisit, kuinka vähällä järjellä EU:sta levitetään puolitotuuksia ja vääriä tietoja.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 1 kommentti