EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin
Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta.
EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee
samassa perustuslain pykälässä olemaan kaksi määräystä, jotka ovat
ristiriidassa keskenään. Muutoksen jälkeen perustuslaki sanoo, että Suomi
on itsenäinen tasavalta ja EU:n jäsen. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan ole
yhtä aikaa voimassa todellisuudessa.
EU-Suomi ei ole itsenäinen valtio, jos valtiollisen itsenäisyyden tarkoitetaan
merkitsevän muista valtioista riippumatonta lainsäädäntövaltaa, siihen
nojautuvaa itsenäistä tuomioistuinlaitosta ja omaa ulkopolitiikkaa.
EU-Suomi ei täytä mitään näistä määritelmistä. On toki keksitty muita
nykyiseen tilanteeseen sopivia itsenäisyyden määritelmiä, kuten että
itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista. Suomen olematon
keskustelukulttuuri on mahdollistanut EU-valheen jatkumisen.
Jäsenyys EU:ssa on ristiriidassa myös perustuslain toisen pykälän kanssa,
jonka mukaan ylin valta tässä maassa kuuluu Suomen kansalle.
EU-Suomessa ylin valta kuuluu EU:n toimielimille kaikissa EU:lle kuuluvissa
asioissa. Ja niitä asioita on yhä enemmän.
EU-jäsenyys toteutettiin maamme perustuslakia rikkoen. Markka vaihdettiin
euroksi maamme perustuslakia rikkoen. EU:n perustuslaki, Lissabonin
sopimus hyväksyttiin myös perustuslakimme vastaisesti. Näitä laittomuuksia
ei muuteta miksikään kirjaamalla EU-jäsenyys perustuslakiin.
Yksi perusvika Suomen järjestelmässä on se, että eduskunta itse tulkitsee
mikä on perustuslain mukaista. Meiltä puuttuu riippumaton perustuslakituomioistuin.
Itsenäisyyspuolue on tuonut esille EU-jäsenyyteen liittyviä laittomuuksia. IPU on
myös jo vuosia vaatinut eroamista EU:sta ja eurosta. Mikään nykyisistä
eduskuntapuolueista ei vieläkään aja näitä tavoitteita. Yhä selvempää on, että valtiollista
itsenäisyyttä tarvitaan aidon kansanvallan ja kaikkia koskevan hyvinvoinnin perustaksi.
Suomi liittyi Euroopan unioniin valtiosopimuksella, jonka pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja valtiosihteeri Veli Sundbäck allekirjoittivat Suomen tasavallan presidentin Mauno Koiviston puolesta.
Valtiosopimuksen 1 artikla
1 artiklan 1 kohta
Itävallan tasavallasta, Suomen tasavallasta ja Ruotsin kuningaskunnasta tulee Euroopan unionin jäseniä sekä niiden sopimusten sopimuspuolia, joihin unioni perustuu, sellaisina kuin kyseiset sopimukset ovat muutettuina.
1 artiklan 2 kohta:
Liittymisehdot ja liittymisen vuoksi niihin tehtävät mukautukset, joihin unioni perustuu, ovat tähän sopimukseen liitetyssä asiakirjassa. Kyseiset asiakirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta.
1 artiklan 3 kohta:
Jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia sekä unionin toimielinten valtuuksia ja toimivaltaa koskevia määräyksiä, sellaisina kuin ne ovat 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa, sovelletaan tähän sopimukseen.
2 artikla:
Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimisasiakirjat tallennetaan Italian hallituksen huostaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1994.
2 artiklan 2 kohta:
Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995, jos kaikki ratifioimisasiakirjat on talletettu kyseiseen päivään mennessä.
Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat ratifioineet valtiosopimuksen syksyllä 1994 ja tallettaneet ne silloisen puheenjohtajavaltion Italian huostaan syksyllä 1994.
Selväkielellä: Suomen valtio on ratifioinut valtiosopimuksen vuonna 1994.
Suomen valtion itsenäinen päätösvalta ja itsenäinen tuomiovalta koskevat seuraavia yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan kuuluvia aloja:
Verotus; opetus ja koulutus; kulttuuuriasiat; sosiaaliturva, sosiaalinen suojelu ja eläketurva; työmarkkina-asiat ja tulopolitiikka; sairausvakuutus, terveydenhoito ja sairaanhoito; hoito- ja hoivapalvelut sekä maanpuolustus.
Ilmoita asiaton viesti
Olenkin jo pitkään miettinyt, miksi Suomella on ulkoministeri : D
Ilmoita asiaton viesti
EU-jäsenyys merkitsi mm. sitä, että Suomen perustuslain mukaan eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa ja Suomen kansalle kuuluvaa ylintä valtaa siirrettiin EU:n toimielimille.
Tällainen toimivallan siirto olisi vaatinut 5/6 enemmistön eduskunnassa, koska ilman kahta käsittelyä ja välillä pidettäviä vaaleja perustuslain muuttaminen vaatii asian kiireelliseksi julistamisen 5/6 enemmistöllä.
Päätös EU-jäsenyydestä kuitenkin kikkailtiin ns. Tiitisen komitean avulla ja tehtiin eduskunnassa 2/3 enemmistöllä.
Neuvoa antavan kansanäänestyksen tulos – joka saatiin aikaan valtavalla manipuloinnilla ja suoranaisilla valheilla siitä, kuinka markka ja itsenäisyys säilyvät – ei oikeuttanut eduskuntaa luovuttamaan sille itselleen ja kansalle kuuluvaa valtaa pois maasta vastoin perustuslain määräyksiä.
Jos noudatetaan perustuslain 2. pykälän alkuperäistä tarkoitusta, jonka mukaan ylimmän vallan (valtiovallan) kuuluminen Suomen kansalle on luovuttamaton oikeus, ei tuota ylintä valtaa voi laillisesti luovuttaa pois kansalta millään enemmistöllä.
Eduskunta edustaa kansaa. Ylin valta ei nykyisenkään perustuslain mukaan kuulu missään vaiheessa eduskunnalle vaan Suomen kansalle (joka on yhtä kuin Suomessa asuvat Suomen kansalaiset). Eduskuntaa käyttää perustuslain mukaan ylintä valtaa vaalien välillä. Eduskunnalla ei ole ollut laillista oikeutta luovuttaa ylintä valtaa pois maasta EU:lle. Vallan luovutukset ovat olleet perustuslain vastaisia.
Toki eduskunta itse – sen perustuslakivaliokunta – on katsonut, että tehdyt päätökset ovat laillisia. Aiempi oikeusministeri Brax sanoi ennen ministerikauttaan, että kyllä eduskunta voi rikkoa perustuslakia.
Niin voikin, mutta laillista lain rikkominen tuskin on.
Oikeustieteen professori Ari-Matti Nuutila totesi taannoin, että jo yritys liittää Suomi toisen valtion osaksi on valtiopetos.
Näin on käynyt.
EU-jäsenyydessä on kyse paljon enemmästä kuin valtiosopimuksesta.
Valtiosopimuksilla ei luovuteta valtiollista itsenäisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset ensinnäkin Antti Pesoselle ajankohtainen vaihtoehtoikkunan avaamisesta EU-asioihin.
Sitten Jaakko Anttilan kirjoitukseen kommenttia. Ensin lainaus:
”Suomen valtion itsenäinen päätösvalta ja itsenäinen tuomiovalta koskevat seuraavia yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan kuuluvia aloja:
Verotus; opetus ja koulutus; kulttuuuriasiat; sosiaaliturva, sosiaalinen suojelu ja eläketurva; työmarkkina-asiat ja tulopolitiikka; sairausvakuutus, terveydenhoito ja sairaanhoito; hoito- ja hoivapalvelut sekä maanpuolustus.”
Tänään eduskunnassa hyväksytyllä ”uudistetulla” perustuslailla HE 60/2010 (LJL 3/2011) ja siihen tarkoituksella tehdyllä 1§, 94§ ja 95§ koplauksella perälauta noiden edellisten kohtien siirtämiseen vieraan vallan alle tai ulkoistamiselle on maaliskuusta 2012 alkaen mahdollista.
Perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplausta ei ole avattu suomalaisille!
http://twitter.com/Suomi2017/status/12696489625139…
Niin kuin Antti Pesonen tuossa kommentoi, niin Suomen EU-lähihistoriassa on paljon avattavaa. Muuten meno tuntuu vain pahenevan.
Siksi isänmaallisen kokoomuksen edustajan Jorma Jaakkolan ajankuvakatsaukset ovat tärkeää perustietoa miten maamme huippupäättäjät todellisuudessa toimivat.
SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nettikirja.php
tiistai 2. helmikuuta 2010
Miten Suomi luopui markasta?
SALAISEN EMU-PÖYTÄKIRJAN ASIANOSAISET
http://jormajaakkolablogi.blogspot.com/2010/02/mit…
Ilmoita asiaton viesti
”EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin” Hyvä otsikko ja hyviä näkökohtia.
Sittenhän tämä merkitsee sitä, että eduskunta on laiton, koska se tekee laittomia päätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
”On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä.”
Ei tähän enää tarvita mitään yritystä. Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin jo vuonna 1995. Liittyessään Suomi hyväksyi koko EU:n oikeusjärjestyksen itseään sitovaksi. Suomi sitoutui mm. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun Costa v ENEL vuodelta 1964, jossa EY:n oikeudella todetaan olevan etusija kansallisen oikeuteen nähden. Niille, jotka haikailevat perustuslakituomiosituimen perään, muistutettakoon, että Saksan perustuslakituomioistuin on hyväksynyt EU-oikeuden etusijan tuomiollaan Solange II (1986).
”Muutoksen jälkeen tulee samassa perustuslain pykälässä olemaan kaksi määräystä, jotka ovat
ristiriidassa keskenään.”
Mahdollinen ristiriita riippuu siitä, mikä merkitys tietyille sanoille annetaan. Koko lainsäädäntö on täynnä keskenään ristiriitaisia ilmauksia. Ristiriidat pyritään purkamaan tiettyjen tulkintasääntöjen avulla. Laki ei ei ole yhtäkuin pykälän sanamuoto.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisista Costa v. ENEL:eistä ei aivan hirveästi huudeltu, silloin kun suuret puolueet lobbasivat EU-jäsenyyttä suomalaisille.
Kukaan järjissään oleva suomalainen ei olisi äänestänyt jäsenyyden puolesta, jos meille olisi kerrottu, että muutaman vuoden päästä saatamme olla makselemassa Kreikkalaisten velkoja ranskalaisille pankeille tai luovuttamassa itsenäisyyttämme luxemburgilaiselle investointipankille, EVM:lle.
Ilmoita asiaton viesti