EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin
Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta.
EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee
samassa perustuslain pykälässä olemaan kaksi määräystä, jotka ovat
ristiriidassa keskenään. Muutoksen jälkeen perustuslaki sanoo, että Suomi
on itsenäinen tasavalta ja EU:n jäsen. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan ole
yhtä aikaa voimassa todellisuudessa.
EU-Suomi ei ole itsenäinen valtio, jos valtiollisen itsenäisyyden tarkoitetaan
merkitsevän muista valtioista riippumatonta lainsäädäntövaltaa, siihen
nojautuvaa itsenäistä tuomioistuinlaitosta ja omaa ulkopolitiikkaa.
EU-Suomi ei täytä mitään näistä määritelmistä. On toki keksitty muita
nykyiseen tilanteeseen sopivia itsenäisyyden määritelmiä, kuten että
itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista. Suomen olematon
keskustelukulttuuri on mahdollistanut EU-valheen jatkumisen.
Jäsenyys EU:ssa on ristiriidassa myös perustuslain toisen pykälän kanssa,
jonka mukaan ylin valta tässä maassa kuuluu Suomen kansalle.
EU-Suomessa ylin valta kuuluu EU:n toimielimille kaikissa EU:lle kuuluvissa
asioissa. Ja niitä asioita on yhä enemmän.
EU-jäsenyys toteutettiin maamme perustuslakia rikkoen. Markka vaihdettiin
euroksi maamme perustuslakia rikkoen. EU:n perustuslaki, Lissabonin
sopimus hyväksyttiin myös perustuslakimme vastaisesti. Näitä laittomuuksia
ei muuteta miksikään kirjaamalla EU-jäsenyys perustuslakiin.
Yksi perusvika Suomen järjestelmässä on se, että eduskunta itse tulkitsee
mikä on perustuslain mukaista. Meiltä puuttuu riippumaton perustuslakituomioistuin.
Itsenäisyyspuolue on tuonut esille EU-jäsenyyteen liittyviä laittomuuksia. IPU on
myös jo vuosia vaatinut eroamista EU:sta ja eurosta. Mikään nykyisistä
eduskuntapuolueista ei vieläkään aja näitä tavoitteita. Yhä selvempää on, että valtiollista
itsenäisyyttä tarvitaan aidon kansanvallan ja kaikkia koskevan hyvinvoinnin perustaksi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suomi liittyi Euroopan unioniin valtiosopimuksella, jonka pääministeri Esko Aho, ulkoministeri Heikki Haavisto ja valtiosihteeri Veli Sundbäck allekirjoittivat Suomen tasavallan presidentin Mauno Koiviston puolesta.
Valtiosopimuksen 1 artikla
1 artiklan 1 kohta
Itävallan tasavallasta, Suomen tasavallasta ja Ruotsin kuningaskunnasta tulee Euroopan unionin jäseniä sekä niiden sopimusten sopimuspuolia, joihin unioni perustuu, sellaisina kuin kyseiset sopimukset ovat muutettuina.
1 artiklan 2 kohta:
Liittymisehdot ja liittymisen vuoksi niihin tehtävät mukautukset, joihin unioni perustuu, ovat tähän sopimukseen liitetyssä asiakirjassa. Kyseiset asiakirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta.
1 artiklan 3 kohta:
Jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia sekä unionin toimielinten valtuuksia ja toimivaltaa koskevia määräyksiä, sellaisina kuin ne ovat 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa, sovelletaan tähän sopimukseen.
2 artikla:
Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimisasiakirjat tallennetaan Italian hallituksen huostaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1994.
2 artiklan 2 kohta:
Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995, jos kaikki ratifioimisasiakirjat on talletettu kyseiseen päivään mennessä.
Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat ratifioineet valtiosopimuksen syksyllä 1994 ja tallettaneet ne silloisen puheenjohtajavaltion Italian huostaan syksyllä 1994.
Selväkielellä: Suomen valtio on ratifioinut valtiosopimuksen vuonna 1994.
Suomen valtion itsenäinen päätösvalta ja itsenäinen tuomiovalta koskevat seuraavia yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan kuuluvia aloja:
Verotus; opetus ja koulutus; kulttuuuriasiat; sosiaaliturva, sosiaalinen suojelu ja eläketurva; työmarkkina-asiat ja tulopolitiikka; sairausvakuutus, terveydenhoito ja sairaanhoito; hoito- ja hoivapalvelut sekä maanpuolustus.
Olenkin jo pitkään miettinyt, miksi Suomella on ulkoministeri : D
Kiitokset ensinnäkin Antti Pesoselle ajankohtainen vaihtoehtoikkunan avaamisesta EU-asioihin.
Sitten Jaakko Anttilan kirjoitukseen kommenttia. Ensin lainaus:
"Suomen valtion itsenäinen päätösvalta ja itsenäinen tuomiovalta koskevat seuraavia yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan kuuluvia aloja:
Verotus; opetus ja koulutus; kulttuuuriasiat; sosiaaliturva, sosiaalinen suojelu ja eläketurva; työmarkkina-asiat ja tulopolitiikka; sairausvakuutus, terveydenhoito ja sairaanhoito; hoito- ja hoivapalvelut sekä maanpuolustus."
Tänään eduskunnassa hyväksytyllä "uudistetulla" perustuslailla HE 60/2010 (LJL 3/2011) ja siihen tarkoituksella tehdyllä 1§, 94§ ja 95§ koplauksella perälauta noiden edellisten kohtien siirtämiseen vieraan vallan alle tai ulkoistamiselle on maaliskuusta 2012 alkaen mahdollista.
Perustuslain 1§, 94§ ja 95§ koplausta ei ole avattu suomalaisille!
http://twitter.com/Suomi2017/status/126964896251396096/photo/1/large
Niin kuin Antti Pesonen tuossa kommentoi, niin Suomen EU-lähihistoriassa on paljon avattavaa. Muuten meno tuntuu vain pahenevan.
Siksi isänmaallisen kokoomuksen edustajan Jorma Jaakkolan ajankuvakatsaukset ovat tärkeää perustietoa miten maamme huippupäättäjät todellisuudessa toimivat.
SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nettikirja.php
tiistai 2. helmikuuta 2010
Miten Suomi luopui markasta?
SALAISEN EMU-PÖYTÄKIRJAN ASIANOSAISET
http://jormajaakkolablogi.blogspot.com/2010/02/miten-suomi-luopui-markas...
Näin on, laiton koko sotku EU:n kanssa. Uskon, että eroaminen EU:sta käynnistyy toden teolla kun kansa tajuaa, miten sitä on kusetettu.
Kiitos Antti Pesoselle hyvästä tekstistä. Samoin Jouni Snellmanille oivalluksesta ja Reija Hirnille selkeästä järjenjuoksusta.
Jaakko Anttila, suomensin freelancena eurobyrokratiaa (lähinnä EP:n dokumentteja) neljästä kielestä 1997-2000. Ken pykäliin ryhtyy, se pykäliin sekoaa eikä kohta erota todellisuutta pykäläviidan takaa. Tule siis pois, edes hetkeksi siitä viidakosta ja katsele todellisuutta sellaisena kuin se on.
Jouni Suonsivulle. Todennäköisesti myös EU:n toimintoihin sisäänimaistut henkilöt sokeutuvat näkemään ympärilleen.
Nuo kielikäännösjutut ovat EU:ssa todella tärkeitä.
Kannattaa kaikkien muuten olla tarkkana, jos jostain epäkohdaksi kokemastaan asiasta Suomea koskien valittaa tai vetoaa. Virallisen EU:n sisällä tehtävät käännökset saattavat muuttaa asian aivan toiseksi. Yleensä kääntäjänä on ollut supisuomalainen ja todennäköisesti häntä on ohjeistettu ylemmältä taholta oikomaan isompia ryppyjä Suomessa vallitsevista tilanteista.
Tässä tänään saamani viestin lopusta lainattua tietoa siitä, joka laittoi ainakin itseni miettimään, että kuinkahan paljon meitä tällä hetkellä menossa olevalla euro- ja EU-kierroksella vedätetään.
Ison pääkonttorin alle valuva taloudellinen valta ei lupa meidän suomalaisten kannalta katsottuna hyvää.
Ja jos joku tietää miten muut euro- ja EU-maat ovat muuttaneet viime aikoina perustuslakejaan, niin niistä olisi hyvä saada yhteiseen jakoon lisää tietoa.
* * * *
Kansanedustajat saivat kuulla olevansa kumileimasimia euron kriisissä
Euron kriisi Kommentit (17) 23.9.2011 22:47
Talouselämä
Nyberg paljasti, että Suomen kanta on asiallisesti lyöty lukkoon jo virkamiestyön aikana.
Nyberg on aiemmin yrittänyt patistella eduskuntaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja näyttämään kaapin paikan hallitukselle ja muille euromaille. Vaikka Nybergin neuvoja ei ole kuunneltu, hän ei ole lannistunut, vaan vaatii entistä pontevammin eduskuntaa määrittämään etukäteen rajoitteet apupaketeille.
Eduskuntaan ”kriisityöryhmä”
Nyberg sivalsi, että rahoitusmarkkinoita koskevista päätöksistä valtaosa viime vuosina on käytännössä tapahtunut ilman merkittävää eduskunnan myötävaikutusta ennakkoon.
Hän ehdotti, että eduskunta perustaisi erillisen, mahdollisesti tilapäisen elimen seuraamaan kriisiä eduskunnan puolesta.
”Kriisityöryhmän” ainoana tehtävänä olisi seurata tilapäisen vakausrahaston ERVV:n ja pysyvän vakausrahaston EVM:n toimintaa sekä EU:n eri elinten kriisivalmisteluja ja toimeenpanoa.
Aiheesta aiemmin
Huippuasiantuntija katuu tukeaan Kreikan-lainoille: "Olin liian sinisilmäinen"
23.9.2011 22.16
* * * *
Kohti jälkidemokraattista EU:ta?
Kimmo Jylhämö
Voima 8/2011
”Ei ole mitään merkitystä, mitä kansa äänestää. Mitään ei voi muuttaa talouspolitiikassa.”
Tämän sanominen ei taaskaan ole mitään toimittajan liioittelua, väittää Phillips.
”Esimerkiksi Portugalille annetaan määräys, että poliittisten puolueiden on päästävä yhteisymmärrykseen leikkauslistoista. Äänestäjille on tehtävä selväksi, ettei talouspolitiikalle voida tehdä mitään.
Tietenkin äänestäjät saavat päättää vaikkapa homo-oikeuksista ja abortista, koska niillä ei ole taloudellista merkitystä.”
EU:n veropolitiikkaa ohjataan paljolti pimein lyhdyin
Eurostoliitto – Ei kiitos
Kimmo Jylhämö
Voima 8/2011
Suurin osa journalisteista keskittyy vain oman kohdemaansa asioihin, eikä kukaan juurikaan mene kokonaisuutta läpi.
”Esimerkiksi voi ottaa finanssivaatimukset. Minä otin työkseni sen, että menin läpi kaikkia jäsenmaita koskevat finanssivaatimukset, tämänhän pitäisi olla jokaisen kunnon journalistin tehtävä.
Avainsuosituksia läpi lukiessa aloin hahmottaa toistuvan kuvion, ideologisen suunnitelman kaiken taustalla. Mutta ei meillä toimittajilla ole useinkaan aikaa tehdä tuota perustehtävää.”
”Keskittykää demokratiaan! Menkää syvemmälle siinä, mitä oikeasti tapahtuu, eikä siihen, mitä sanotaan tapahtuvan.”
* * * *
Tarttis varmaan tehrä entistä isommalla porukalla jottain.
Petri Salo: "Ja jos joku tietää miten muut euro- ja EU-maat ovat muuttaneet viime aikoina perustuslakejaan, niin niistä olisi hyvä saada yhteiseen jakoon lisää tietoa."
Sama asia juolahti tänään mieleeni. Niistä olisi tosiaan hyvä saada tietoa ja vertailuksi perustetta.
Olen ymmärtänyt, että Suomen eduskunnalla on (ollut) Unionin verrokkeihin nähden poikkeuksellisesti valtaa ainakin tietyissä kysymyksissä. Ainakin budjettivallan suhteen. Tosin de facto Katainen ja Kiviniemi eivät tästä vallasta välittäneet millään muotoa, koskapa salaa ja omin luvin lupasivat jo viime talvena ne 7,92 miljardiamme ERVV:lle. Kataisen jälkikäteinen legitimaatiota muistuttavan haku oli vertaansa vailla röyhkeydessään. Tästä lyhyesti vain linkit:
http://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toimien_luvallisuus_ja_min...
http://www.adressit.com/eu-tukipaketit_ovat_laittomia
http://raunioilla.blogspot.com/2011/09/kantelu-oikeuskanslerille.html
http://fi-lib.blogspot.com/2011/05/kantelu-oikeuskanslerille-kiviniemest...
Perustuslakituomioistuin tarvitaan lopultakin.
Suomen Keskusta ei vieläkään voi myöntää tehneensä petoksen 1990 luvulla. Sen osoittaa käyttätyminen hallituksessa ja nyt muka oppositiossa. Petos jatkuu ja puolue painuu unholaan ja se näkyy seuraavissa vaaleissa. Taitaa olla jo perinnönjako käynnissä....
"EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin" Hyvä otsikko ja hyviä näkökohtia.
Sittenhän tämä merkitsee sitä, että eduskunta on laiton, koska se tekee laittomia päätöksiä.
"On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä."
Ei tähän enää tarvita mitään yritystä. Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin jo vuonna 1995. Liittyessään Suomi hyväksyi koko EU:n oikeusjärjestyksen itseään sitovaksi. Suomi sitoutui mm. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun Costa v ENEL vuodelta 1964, jossa EY:n oikeudella todetaan olevan etusija kansallisen oikeuteen nähden. Niille, jotka haikailevat perustuslakituomiosituimen perään, muistutettakoon, että Saksan perustuslakituomioistuin on hyväksynyt EU-oikeuden etusijan tuomiollaan Solange II (1986).
"Muutoksen jälkeen tulee samassa perustuslain pykälässä olemaan kaksi määräystä, jotka ovat
ristiriidassa keskenään."
Mahdollinen ristiriita riippuu siitä, mikä merkitys tietyille sanoille annetaan. Koko lainsäädäntö on täynnä keskenään ristiriitaisia ilmauksia. Ristiriidat pyritään purkamaan tiettyjen tulkintasääntöjen avulla. Laki ei ei ole yhtäkuin pykälän sanamuoto.
Tällaisista Costa v. ENEL:eistä ei aivan hirveästi huudeltu, silloin kun suuret puolueet lobbasivat EU-jäsenyyttä suomalaisille.
Kukaan järjissään oleva suomalainen ei olisi äänestänyt jäsenyyden puolesta, jos meille olisi kerrottu, että muutaman vuoden päästä saatamme olla makselemassa Kreikkalaisten velkoja ranskalaisille pankeille tai luovuttamassa itsenäisyyttämme luxemburgilaiselle investointipankille, EVM:lle.

Kommentoi 12 kommenttia