Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

Mistä terveydenhoitoon otetaan tarvittavat kolme miljardia euroa lisää?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus)
toimitusjohtaja Aki Linden puhui äskettäin suoria sanoja
Suomen julkisen terveydenhoidon tilasta. Linden sanoi sen
monien kokeman tosiasian, että perusterveydenhoito ei toimi.
Lain mukaan vastaanotolle pitää päästä kolmessa päivässä,
mutta 80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa
vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon.

Ilman lisärahaa terveydenhoito yksityistyy ja poistuu
julkisesta hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä
useampi tarvitseva jää vaille hoitoa.

Suomi on pudonnut länsimaiden ryhmästä terveydenhoidon
rahoituksessa. Ruotsin tason saavuttamiseen pitäisi
terveydenhoitoon saada noin kolme miljardia euroa lisää
vuosittain.

Meille on kerrottu, että hyvinvointi rahoitetaan viennillä.
Viennin arvo v. 2011 oli noin 3 mrd € tuontia pienempi.

Kotimarkkinatuotannon osuuden romahdus 1980-luvun
lopun lähes 50 prosentista nykyiseen alle 10 prosenttiin
kokonaistuotannosta tarkoittaa, että olemme hyvin
riippuvaisia ulkomaankaupasta.

Voimme kuitenkin vaikuttaa ulkomaankauppaan yhä vähemmän.
Suomi on ainoana Pohjoismaana luopunut omasta rahastaan.
Euron kalleus on merkinnyt mm. sitä, että Suomen sahat ovat
joutuneet supistamaan vuotuista tuotantoaan n. kaksi
miljoonaa kuutiometriä. Samaan aikaan Ruotsin sahat ovat
lisänneet tuotantoaan kolmella miljoonalla kuutiolla.

Viennin vetäessä Suomesta on viety myös pääomia enemmän
kuin niitä on tuotu. Pääomapako jatkuu.

Suomen valtio ottaa alkaneena vuonna lisävelkaa yli 7 mrd €.
Summa on kutakuinkin sama kuin Lipposen hallitusten aikana
aloitettujen ja näihin asti jatkettujen veronalennusten
vuotuinen yhteisvaikutus.

EU:n komissio määräsi äskettäin Belgian leikkaamaan
talousarviotaan tai jäädyttämään varoja budjettikurin
takaamiseksi. Näin komissio käytti ensimmäistä kertaa
uutta määräämisvaltaansa jäsenmaiden budjetteihin.

On tultu tilanteeseen, jossa laskusuhdanteessa ollaan
EU-pakotettuja leikkauksiin. Nämä leikkaukset luovat ja
syventävät lamaa.

EU:n hallitusten välinen sopimus talouskurin tiukentamisesta
pitäisi unionin keskuspankin mielestä allekirjoittaa jo
kuluvan tammikuun lopun ylimääräisessä huippukokouksessa.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kiirehti sopimuksen tekemistä
sanoen, että "Se vahvistaisi markkinoiden luottamusta".

Tästä onkin kyse. Markkinoiden luottamuksesta. Markkinoiden
ääni on suuryritysten ja -sijoittajien ääni. Ja sitä ääntä
tottelee EU. Ja EU käskee jäsenvaltioiden "päättäjiä"
tekemään mitä "markkinat" määräävät. Näin Suomella ei ole
varaa lisätä kolmea miljardia euroa terveydenhoitoon. Sen
sijaan Suomella on varaa lisätä vaikka 15 kertaa kolme
miljardia euroa sen takaamiseen, että suurpankit pelastetaan
eurokriisistä.

Terveydenhoidon kriisi on osa hyvinvointipalvelujen alasajoa,
joka on osa laajaa yhteiskunnallista kriisiä. Se pahenee
kunnes kansalaiset heräävät tekemään todellisen
suunnanmuutoksen politiikkaan.

Suomalaisen työn ja tuotannon tulokset on saatava
hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Oman talouden rakentamiseen
ja hallintaan tarvitaan oma raha. Ns. markkinoiden
sätkynukkena toimivasta EU:sta eroaminen on avain
muutokseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Lalli Laaksonen

Helppo homma: lakkautetaan kaksikielisyys ja pakkoruotsi. Annetaan potkut tarpeettomille virkamiehille. Alennetaan virkamiesten, kuten Biaudet, palkat perushoitajan tasolle, työn vaativuuden ja vastuullisuuden mukaan (siis pitäisi mennä vielä alle sen). Asiallisiltakin huippuvirkamiehiltä on palkat ja edut leikattava tuntuvasti.

Kyllä raha riittää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Lopulta esimerkiksi neoklassinen kasvumalli, johon oletukset Suomen talouskasvun hiipumisesta ja siitä seuraavista julkisen rahoituksen ongelmista perustuvat, osoittautuu ainoastaan abstraktiksi ajatusleikiksi, jolla ei ole mitään tekemistä rahatalousjärjestelmän ja rahatalouden kasvun kanssa. Jos puolestaan tarkastellaan valtion kulutuksen operaatioita rahatalousjärjestelmässä, havaitaan välittömästi, että todelliset julkisen velkaantumisen rajat ovat huomattavasti kauempana kuin vallitsevassa talousajattelussa ymmärretään. Näin ollen julkisen kulutuksen esteet osoittautuvat ideologisiksi ja institutionaalisiksi sen sijaan, että ne olisivat objektiivisia – luonnonlakeihin verrattavissa olevia tosiasioita.

Kun tietyn edistyksellisen yhteiskunnallisen tavoitteen puolesta kamppaileva liike seuraavan kerran kohtaa ”talouden reunaehdot” -argumentin, onkin argumentin esittäjältä syytä pyytää lisäperusteluja. Perustuuko väite rahavarojen riittämättömyydestä kenties kevyeen oletukseen Suomen talouden kasvun hiipumisesta tulevaisuudessa vai kenties oletukseen julkisen velkaantumisen välttämättömistä rajoista? Kun nämä oletukset on osoitettu virheellisiksi, voidaan argumentin esittäjää pyytää esittämään muita perusteita esitetyn reformin hylkäämiselle. Useimmissa tapauksissa näitä perusteita on varsin vähän tai ne osoittautuvat puhtaan ideologisiksi.

”Talouden realiteettien” luoman vaihtoehdottomuuden kuoriminen yhteiskuntapoliittisen kamppailun pinnalta palauttaakin näkyviin kamppailun todellisen luonteen. Jälleen ideologiat ja kilpailevat moraaliset kannat asettuvat kätkemättöminä toisiaan vasten. Tätä voidaan pitää demokratian toteutumisen kannalta varsin hyvänä asiana."

Hyvänä asiana sitä voitaisiin pitää,JOS ei olisi tälläistä sairasta demokratiaa halveksivaa konsensusta olemassa.

Lisää tuosta mainiosta tekstistä täältä:

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/01/12/talou...

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Jossain vaiheessa julkinen terveydenhoito joutuu resurssipulansa takia priorisoimaan että ketä hoidetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että jätetään vaikka vanhus hoitamatta ja pienennetään näin kuluja ja sairaanhoitomenoja. Tietysti tälläinen laskee elinikää mutta lyhentynet elinikä ja vähemmän tehohoitopäiviä on säästöä. Lääkäreistä tulee oikeasti elämän ja kuoleman vaalijoita päättäessään ketä on varaa pelastaa. Toivon ettei se päivä ole kovin pian tulossa, mutta pelkään pahinta..

Elias Määttänen

"...suoria sanoja Suomen julkisen terveydenhoidon tilasta. Linden sanoi sen
monien kokeman tosiasian, että perusterveydenhoito ei toimi.
Lain mukaan vastaanotolle pitää päästä kolmessa päivässä,
mutta 80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa
vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon.

Ilman lisärahaa terveydenhoito yksityistyy ja poistuu
julkisesta hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä
useampi tarvitseva jää vaille hoitoa."

Tämä on niin totta yhä useamman suomalaisen elämässä. Suomen suurin eriarvoisuus ei ole niinsanottujen maahanmuuttajien ja niinsanottujen kantasuomalaisten välillä, eikä miesten ja naisten välillä, eikä homojen ja heteroiden välillä tai jonkun muun vähemmistön ja enemmistön välillä, vaan rikkaiden ja köyhien välillä. Rikkaat pystyvät ostamaan rahalla yksityiseltä terveydenhoidon, terveyskeskusten armoilla olevat jonottavat ensin puhelimessa päivästä toiseen terveyskeskusten puhelinpalveluun saadakseen lääkärille ajan ja sitten jos joskus pääsee läpi niin sanotaan: oletteko kuulleet meidän uudesta systeemistä, meillä annetaan aikoja vain yhdelle päivälle 14 päivän päähän, valitettavasti kaikki ajat ovat jo menneet, yrittäkää soittaa huomenna uudestaan! Ja seuraavana päivänä sama homma toistuu taas uudestaan. Tälläinen ketkuttelu on todellisuutta monessa kunnassa tällä hetkellä. Puhumattakaan siitä, että esim. ensiavusta passitetaan potilaita suoraan terveskeskusten vuodeosastolle, koska tarkkailuosastolla tai erikoisosastolla ei ole tilaa. Tämä koskee erityisesti vanhuksia. Jos et itse osaa tai pysty vaatimaan syystä tai toisesta oikeuksiasi tai sinulla ei ole omaisia, jotka puolustavat oikeuksiasi ja vaativat lääkäreiltä aivan perustutkimuksiakin, jäät auttamatta jalkoihin julkisessa terveydenhuollossa. Tiedän ihmisiä, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa, koska eivät halua joutua kokemaan sitä ihmisarvoa alentavaa kohtelua, mitä julkisessa terveydenhuollossa tänä päivänä ihminen välillä joutuu kokemaan.

Terveys on ihmisen tärkein asia. Minulle on ihan turha enää sanoa, että rahaa jukiselle puolelle ei ole. Minä en usko sitä. Sitä on jos sitä on miljardi nykyisenkaltaiseen kehitysapuun, 1.5 miljardia nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai miljardeja ERVV:n, EVM:n tai tukipaketteihin. Kyse on vain siitä mihin sitä halutaan käyttää. Nykyiset hallituspuolueet ovat valintansa tehneet, koskien myös nykyistä presidenttiä arvojohtajana, ja näköjään aika monia uudeksi presidentiksi pyrkiviä myös. Syksyn kunnallisvaaleissa julkisten terveydenhuoltopalveluiden saatavuuden parantaminen pitäisi olla yksi tärkeimmistä teemoista. Ainakin minulle se on yksi tärkeimmistä perusteista, mitä puoluetta ja ketä aion äänestää.

Toimituksen poiminnat