Keinottelijoilla on hätä. Euron ja koko nykyisen talousjärjestelmän kriisi
nostaa esille mitä omituisempia perusteluja sille, että pääomien liikkeisiin
ei saa puuttua.
Jukisuuteen saatettiin äskettäin investointipankki UBS:n ”laskelmat” siitä, mitä
tapahtuisi eurosta eroaville maille. Pankin mukaan euroalue tuskin hajoaa, koska
sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset olisivat liian kovat.
UBS:n ns. laskelmien luonne paljastuu tarkkaavaiselle lukijalle helposti.
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti
Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä.
Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden
prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa
moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa
asuntolainastaan."
Ministeri Sirkka-Liisa Anttila väitti Juvan lehdessä 24.3., että Suomi ei voi
erota Euroopan unionista. Saman väitteen esitti toinen keskustan
kansanedustaja Esko Ahonen Seinäjoella 11.4. Molemmat väitteet ovat
vailla pohjaa.
Tällaista seuraa, kun julkinen keskustelu tärkeimmistäkin kysymyksistä on
heikkoa. Kansanedustajat voivat levittää juuri sellaista huuhaa-tietoutta,
josta Anttila itse mainitussa lehdessä varoittaa.
Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön päätöksellä. Siitä ei seuraa
"Kyllä kansa tietää" on vanha hokema. Se kuulostaa hyvältä ja myönteiseltä.
Sutkausten pitääkin kuulostaa hyvältä ja upota kuulijoihinsa. Muuten niistä ei
tulisi sutkauksia.
Sanotaan, että "ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli". Puolikas totuus
toimii kuitenkin joskus kuin valhe. Tästä esimerkkinä vaikkapa seuraava:
Kun Suomi on EU:ssa, kaupankäynti on vapaata, ihmiset voivat liikkua
vapaasti ja opiskelijat opiskella vapaasti eri EU-maissa". Tuo sinänsä tosi
viesti muuttuu harhautukseksi, jos jätetään sanomatta, että ilman
Suomalaiset maksoivat v. 2009 EU:lle 752 miljoonaa euroa enemmän kuin
Suomeen tuli ns. EU-rahaa. Summassa ovat mukana EU:lle maksetut
tullitulot.
Oleellinen kysymys on, mistä maksoimme. Mitä jäsenmaksulla saimme?
Euroopan talousaluesopimus (Eta) luo yrityksille samat toiminnan puitteet
kuin EU-jäsenyys. Sen puitteissa toimivat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä
EU:n kanssa erillissopimuksia solminut Sveitsi toimivat EU-markkinoilla
samoilla ehdoilla kuin EU:n jäsenmaat. Vapaa liikkuvuus koskee myös em.