Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

eu

Miksi valtiot maksavat velasta 10 prosentin korkoa ja pankit yhden prosentin?

14.2.2012 15:12 Antti Pesonen eu, euro, markka, eurokriisi, keskuspankki, ert, ekp, neljän vapauden oppi, keskuspankkirahoitus

EU:n keskuspankki EKP tarjoaa taas satoja miljardeja euroja lainaa yhden

prosentin korolla. Tätä käytännössä korotonta lainaa EKP antaa vain

rajoitetulle joukolle - pankeille. Pankit voivat lainata rahat edelleen vaikkapa

eurokriisistä kärsiville valtioille. Kriisivaltiot joutuvat maksamaan lainoistaan

yleisesti 5-10 prosentin korkoa.



EU on kieltänyt keskuspankkirahoituksen. Tämä tarkoittaa, että keskuspankki

Euro on tullut kalliiksi monella tavalla

14.12.2011 14:46 Antti Pesonen eu, demokratia, itsenäisyys, talouskriisi, euro, markka, euron kriisi, oma raha

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoittaa eurosta luopumisen tulevan

kalliiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen väittävät

omaan rahaan palaamisen merkitsevän lamaa. Perusteluja näille väitteille

ei ole kuultu.



Euron ja EU:n horjuessa itse aiheuttamassaan kriisissä on syytä vilkaista

lähihistoriaan. Josko sieltä löytyisi Suomen osalta jotakin huomionarvoista

nykyisen kriisin ratkaisemiseen ja siihen, mikä on tullut kalliiksi.

Itsenäisyys on palautettava eroamalla EU:sta

6.12.2011 07:55 Antti Pesonen eu, demokratia, itsenäisyys, euro, hyvinvointi, euron kriisi, harvainvalta

Suomi menetti valtiollisen itsenäisyytensä, kun se liitettiin
Euroopan unioniin. Tämä on yksinkertainen tosiasia. Se on
silti hyvin vaikea asia, sillä yhä vielä 17 vuoden
EU-jäsenyyden jälkeen aika monet pitävät Suomea itsenäisenä.

Käsitteet on määriteltävä. On kerrottava, mitä tarkoitetaan
vaikkapa itsenäisyydellä tai demokratialla. Ellei niin tehdä,
kuljetaan sumussa, kuten nyt EU-Suomessa tapahtuu.

Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton
lainsäädäntövalta, siihen nojaava itsenäinen

Kolme hokemaa ja muutama kysymys

18.11.2011 07:25 Antti Pesonen eu, euro, emu, enemmän eurooppaa, kansainvälinen yhteistyö, euro toi vakautta


Politiikassa kiteytykset sekoittuvat usein hokemiin, asiayhteyden
ulkopuolella omaa elämäänsä eläviin lauseisiin. Hokemien toistelulla
jäljitellään ja korvataan poliittista keskustelua – täytetään tyhjä
tila. Joskus on syytä kysyä, mitä hokemien taustalta oikein löytyy.

1. Tarvitaan enemmän Eurooppaa.
Lauseen ”tarvitaan enemmän Eurooppaa” kuulee yleisvastauksena silloin
kun puhe kääntyy Euroopan Unionin epäkohtiin. Mistä lähtien Eurooppa on
tarkoittanut samaa kuin Euroopan Unioni? Maantieteellisesti

Demokratia vai EU?

1.11.2011 15:56 Antti Pesonen eu, demokratia, kansanvalta, näennäisdemokratia, kansanäänestys

Kreikassa on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n uudesta kriisipaketista
ja siihen liittyvistä säästötoimista. Pääministeri Katainen pitää
kansanäänestyksen järjestämistä kielteisenä. Tämä on huomionarvoista.

Kansanäänestyksellä voidaan selvittää kansalaisten kanta tiettyyn asiaan.
Toki ehtona on se, että kansanäänestys on reilu. Äänestystä edeltävässä
kampanjassa ja keskustelussa eri näkemysten on saatava riittävästi ja
tasapuolisesti tilaa julkisuudessa. Kun näin tapahtuu, kansanäänestys on

Nykyisen politiikan vaihtoehto on Suomen itsenäisyyden ja oman rahan palauttaminen

28.10.2011 11:27 Antti Pesonen eu, demokratia, keskustelu, itsenäisyys, euro, markka, eurokriisi, eu-kriittisyys, liittovaltio, eu:n perustuslaki, euroopan unioni, perussopimus

Euro ja EU ovat kriisissä, jolle ei näy loppua. Euro on itsessään suuri
ongelma, koska sama valuutta ei toimi erilaisten talouksien ja
toimintakulttuurien oloissa. 

EU:n taustavoimien ja euroeliitin ratkaisu euron ongelmiin on kurin
lisääminen. Se merkitsee liittovaltion syventämistä, nyt vielä jäljellä olevan
vähäisen päätösvallan siirtämistä pois jäsenmaista. EU:n perustuslakia,
"perussopimusta" aiotaan muuttaa, jotta tämä olisi mahdollista.
Kansalaisten mielipidettä muutoksiin tuskin kysytään.

EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin

21.10.2011 11:29 Antti Pesonen perustuslakituomioistuin, eu, kansanvalta, eu-jäsenyys, itsenäisyys, euro, hyvinvointi, perustuslaki, perustuslain muuttaminen

Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta. 

EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee

Maailmankuva umpikujassa

6.10.2011 09:26 Antti Pesonen eu, muutos, finassikriisi, euro, kasvu, euron kriisi, uusliberalismi, talouskasvu, markkinat, umpikuja, markkinatalous, maailmankuva, finanssitalous, murros, toivo

Kreikan ja euron kriisit ovat jo vuosia jatkuneen maailmanlaajuisen
finanssikriisin paikallisia oireita. Ylisuureksi paisuneen
finanssisektorin myötä umpikujaan on päätymässä koko maailmantalous.
Ongelmien varsinainen ydin on tätäkin syvemmällä:se on  maailmankuvassa,
yleisesti vakiintuneessa tavassamme hahmottaa todellisuutta.

Vallitsevassa maailmankuvassa asiat hahmotetaan talouden kautta ja sille
kehiteltyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteiskuntien ja ylipäätään

Nykyisen talousjärjestelmän tila kuin Neuvostoliitto 1980-luvun puolivälissä

26.9.2011 12:53 Antti Pesonen eu, talouskriisi, keinottelutalous, tasapaino, finanssikriisi, talouskasvu, julkinen talous, markkinatalous, sekatalousjärjestelmä, sääntely, romahdus, perustarpeet, luonnon kestokyky

Talouskasvua pitää saada aikaan ja julkisia menoja pitää leikata. Palkkoja
ei saa korottaa ja ihmisten pitää kuluttaa enemmän. Nämä ajankohtaiset
vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Vaatimusten ristiriitaisuus antaa
kuvan vallitsevan talousjärjestelmän tilasta. Umpikujasta.

Pelurit - ja yhä enemmän tietokoneet - käyvät keskenään kauppaa osakkeilla,
valuutoilla ja johdannaisilla. Keinottelun määrä on tavaroiden ja palvelujen
tuotantoon verrattuna monikymmenkertainen. Pelureiden toimin rakennetaan

Eurosta voi erota vaikka EU muuta väittää

16.9.2011 16:08 Antti Pesonen eu, demokratia, kansanvalta, keskustelu, eu-jäsenyys, itsenäisyys, euro, raha, valtiollinen itsenäisyys, perustuslain muutos, eduskunta, kansanäänesty


Eroaminen tai erottaminen EU:n rahaliitosta ei ole mahdollista, kertoi EU:n
komission tiedottaja Amadeu Altafaj äskettäin. Tiedottajan mukaan kyseessä
on EU:n komission poliittinen näkemys.

Asia ja lausunto on merkittävä.
Siitä voi helposti löytää kaksi keskeisen tärkeää näkökohtaa. Ensinnäkin
EU sanoo, että jäsenmaa - esim. Suomi - ei voi itse päättää siitä, mitä rahaa
käyttää. Tämä kertoo, että unionin ja rahaliiton jäsenmaat ovat luopuneet
valtiollisesta itsenäisyydestään. Tätä tosiasiaa ei Suomessa ole mikään

Sivu 1 | 2 | 3 | › »
Julkaise syötteitä