Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

eu-jäsenyys

Kuka pelkää suoraa kansanvaltaa?

Helsingin Sanomien teettämän tuoreen kyselyn mukaan yli 60 prosenttia
suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä ja euroa. Vain 28 prosenttia haluaa
kyselyn mukaan luopua eurosta. Sitä, vastaako kyselyn tulos todellisuutta,
sopii epäillä.

Iltalehden nettikyselyssä tammikuussa 2011 kysyttiin "Pitäisikö Suomessa
siirtyä takaisin markkoihin?". Vastaajia oli yli 35 000 ja heistä 75 prosenttia
kannatti markkaan palaamista. Vastaavia tuloksia on nettikyselyissä ollut
muitakin. Olin itse joitakin aikoja sitten erään tv-kanavan yö-chatin vieraana ja

EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin

Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta. 

EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee

Eurosta voi erota vaikka EU muuta väittää


Eroaminen tai erottaminen EU:n rahaliitosta ei ole mahdollista, kertoi EU:n
komission tiedottaja Amadeu Altafaj äskettäin. Tiedottajan mukaan kyseessä
on EU:n komission poliittinen näkemys.

Asia ja lausunto on merkittävä.
Siitä voi helposti löytää kaksi keskeisen tärkeää näkökohtaa. Ensinnäkin
EU sanoo, että jäsenmaa - esim. Suomi - ei voi itse päättää siitä, mitä rahaa
käyttää. Tämä kertoo, että unionin ja rahaliiton jäsenmaat ovat luopuneet
valtiollisesta itsenäisyydestään. Tätä tosiasiaa ei Suomessa ole mikään

Eurosta ja EU:sta eroamisessa ei ole pelättävää

Keinottelijoilla on hätä. Euron ja koko nykyisen talousjärjestelmän kriisi
nostaa esille  mitä omituisempia perusteluja sille, että pääomien liikkeisiin
ei saa puuttua.

Jukisuuteen saatettiin äskettäin investointipankki UBS:n ”laskelmat” siitä, mitä
tapahtuisi eurosta eroaville maille. Pankin mukaan euroalue tuskin hajoaa, koska
sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset olisivat liian kovat.

UBS:n ns. laskelmien luonne paljastuu tarkkaavaiselle lukijalle helposti.

Katse - ja keskustelu - euron ja EU-jäsenyyden jälkeiseen aikaan

Itsenäisyyspuolue on vuosia varoittanut europolitiikan vahingollisuudesta ja
myös esittänyt vaihtoehtoista politiikkaa. Siitä kertoo myös IPU:n tuoreen
tavoiteohjelman otsikko "Kaikkien pärjääminen harvoja hyödyttävän kilpailun
edelle". Keskeisiä tarvittavia muutoksia ovat oma raha, talouspolitiikka ja
lainsäädätö. On siis erottava eurosta ja EU:sta.

Eurosta ja EU:sta eroamisen vaatimukset kuulostavat jyrkiltä - joka ei tarkoita
Kokoomuksen puheenjohtajaa - kun vallanpitäjät ovat asemoineet Suomen

Presidentin vaaliin tarvitaan ehdokas joka torjuu sotilallisen liittoutumisen

Sauli Niinistön ilmoitti valmiudestaan ehdokkaaksi tammikuun 2012
presidentin vaaliin. Niinistö kaipasi selvyyttä siitä, mikä on hänen todellinen
kannatuksensa. Tuo kysymys onkin mielenkiintoinen, kun otetaan huomioon
ristiriita Niinistön ja kansalaisten enemmistön Nato-kannoissa.

Suomen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan
presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ulko- ja
turvallisuuspolitiikka on siis presidentin tehtävien ydintä.

Lähihistoriaa ja EU:ta tunnetaan huonosti

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä. Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa asuntolainastaan."

Umpikujaan mennään yhä syvemmälle

Hallitusneuvottelut ovat alkamassa. Niiden tulokset ja lopullinen hallituspohja
ovat vielä auki. Tärkeämpää kuin hallituksen kokoonpano, on se, millaista
politiikkaa maassa tehdään.

Jo ennen eduskuntavaaleja oli selvää, että mitään perustavaa muutosta ei
politiikan suuntaan ole vielä tulossa. Politiikan suunnan nimittäin sanelee
EU-jäsenyys ja kaikki eduskuntapuolueet olivat ja ovat edelleen sillä kannalla,
että Suomen tulee pysyä EU:ssa ja eurossa. Tämän tosiasian jyräsivät alleen

Suomen europolitiikan siunattu hulluus

EU:n hallintorakennusten käytävillä on liikkeellä suomalaistarinoita. Yhden
tarinan mukaan suomalaiset tinkivät hintaa alaspäin silloin kun ovat
myymässä  jotakin ja ylöspäin silloin kun ovat ostamssa. Tarinat lienevät
peräisin EU:n hallinnon sisältä käytännön kokemuksista.

Suomen pää- ja valtiovarainministerit ovat olleet innostuneita
mahdollisuudesta lähettää valtion talousarvio EU:n hyväksyttäväksi Brysseliin.
Siitä, millaisia talousarvioita Brysselissä hyväksytään, ei Suomessa juuri

Eurosta tulee surullinen luku Suomen historiaan

Lipposen ensimmäisen hallituksen oikeusministeri kertoi v. 1995, että
eduskunnan v. 1994 tekemä päätös EU-jäsenyydestä teki Suomen
perustuslakiin EMU:n mentävän aukon. Ministeri oli Sauli Niinistö ja aukolla
hän tarkoitti sitä, että markka voitaisiin vaihtaa euroksi ilman erillistä
eduskunnan säätämää lakia.

Eduskunta oli marraskuussa 1994 päättäessään 2/3 enemmistöllä
Suomen liittämisestä EU:n jäseneksi liittänyt jäsenyyspäätökseen ponnen,
jossa edellytettiin, että euroon siirtymisestä päätetään myöhemmin erillisellä

Sivu 1 | 2 | »
Julkaise syötteitä