Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

euro

Kyllä saksa rahaa saa kun hullu markkinoille menee

Euromaiden hyväksymä Kreikan "pelastuspaketti" on todellisuudessa Kreikan talouden ja yhteiskunnan kurjistamispaketti.

Tuoreen päätöksen jälkeen Kreikan kriisiin on laitettu rahaa enemmän kuin Kreikan valtiolla oli velkaa kriisin alussa kaksi vuotta sitten.

Vanha kansa sen jo tiesi: "Kyllä saksa rahaa saa kun hullu markkinoille menee" (sananparsi Parkanosta).

Miksi valtiot maksavat velasta 10 prosentin korkoa ja pankit yhden prosentin?

EU:n keskuspankki EKP tarjoaa taas satoja miljardeja euroja lainaa yhden

prosentin korolla. Tätä käytännössä korotonta lainaa EKP antaa vain

rajoitetulle joukolle - pankeille. Pankit voivat lainata rahat edelleen vaikkapa

eurokriisistä kärsiville valtioille. Kriisivaltiot joutuvat maksamaan lainoistaan

yleisesti 5-10 prosentin korkoa.



EU on kieltänyt keskuspankkirahoituksen. Tämä tarkoittaa, että keskuspankki

Kuka pelkää suoraa kansanvaltaa?

Helsingin Sanomien teettämän tuoreen kyselyn mukaan yli 60 prosenttia
suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä ja euroa. Vain 28 prosenttia haluaa
kyselyn mukaan luopua eurosta. Sitä, vastaako kyselyn tulos todellisuutta,
sopii epäillä.

Iltalehden nettikyselyssä tammikuussa 2011 kysyttiin "Pitäisikö Suomessa
siirtyä takaisin markkoihin?". Vastaajia oli yli 35 000 ja heistä 75 prosenttia
kannatti markkaan palaamista. Vastaavia tuloksia on nettikyselyissä ollut
muitakin. Olin itse joitakin aikoja sitten erään tv-kanavan yö-chatin vieraana ja

Euro on tullut kalliiksi monella tavalla

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoittaa eurosta luopumisen tulevan

kalliiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen väittävät

omaan rahaan palaamisen merkitsevän lamaa. Perusteluja näille väitteille

ei ole kuultu.



Euron ja EU:n horjuessa itse aiheuttamassaan kriisissä on syytä vilkaista

lähihistoriaan. Josko sieltä löytyisi Suomen osalta jotakin huomionarvoista

nykyisen kriisin ratkaisemiseen ja siihen, mikä on tullut kalliiksi.

Itsenäisyys on palautettava eroamalla EU:sta

Suomi menetti valtiollisen itsenäisyytensä, kun se liitettiin
Euroopan unioniin. Tämä on yksinkertainen tosiasia. Se on
silti hyvin vaikea asia, sillä yhä vielä 17 vuoden
EU-jäsenyyden jälkeen aika monet pitävät Suomea itsenäisenä.

Käsitteet on määriteltävä. On kerrottava, mitä tarkoitetaan
vaikkapa itsenäisyydellä tai demokratialla. Ellei niin tehdä,
kuljetaan sumussa, kuten nyt EU-Suomessa tapahtuu.

Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton
lainsäädäntövalta, siihen nojaava itsenäinen

Valtioiden tulee luoda itse rahansa

On mieletöntä, että valtiot velkaantuvat yksityisille pankeille ja sijoittajille.
Terveessä tilanteessa valtio luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta. 
Rahan hallinta kuuluu valtiolle.

Nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Yksityisille pankeille on annettu
oikeus luoda lainanannolla uutta rahaa. Velkaa on enemmän kuin rahaa.
Velallisten on maksettava velan lisäksi korkoa. Näin on luotu talouskasvun
pakko. Vain jatkuva talouskasvu estää vararikot ja pankkikriisit. Järjestelmä

Kolme hokemaa ja muutama kysymys


Politiikassa kiteytykset sekoittuvat usein hokemiin, asiayhteyden
ulkopuolella omaa elämäänsä eläviin lauseisiin. Hokemien toistelulla
jäljitellään ja korvataan poliittista keskustelua – täytetään tyhjä
tila. Joskus on syytä kysyä, mitä hokemien taustalta oikein löytyy.

1. Tarvitaan enemmän Eurooppaa.
Lauseen ”tarvitaan enemmän Eurooppaa” kuulee yleisvastauksena silloin
kun puhe kääntyy Euroopan Unionin epäkohtiin. Mistä lähtien Eurooppa on
tarkoittanut samaa kuin Euroopan Unioni? Maantieteellisesti

Nykyisen politiikan vaihtoehto on Suomen itsenäisyyden ja oman rahan palauttaminen

Euro ja EU ovat kriisissä, jolle ei näy loppua. Euro on itsessään suuri
ongelma, koska sama valuutta ei toimi erilaisten talouksien ja
toimintakulttuurien oloissa. 

EU:n taustavoimien ja euroeliitin ratkaisu euron ongelmiin on kurin
lisääminen. Se merkitsee liittovaltion syventämistä, nyt vielä jäljellä olevan
vähäisen päätösvallan siirtämistä pois jäsenmaista. EU:n perustuslakia,
"perussopimusta" aiotaan muuttaa, jotta tämä olisi mahdollista.
Kansalaisten mielipidettä muutoksiin tuskin kysytään.

EU-jäsenyys pysyy laittomana vaikka se kirjataan perustuslakiin

Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta. 

EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee

Maailmankuva umpikujassa

Kreikan ja euron kriisit ovat jo vuosia jatkuneen maailmanlaajuisen
finanssikriisin paikallisia oireita. Ylisuureksi paisuneen
finanssisektorin myötä umpikujaan on päätymässä koko maailmantalous.
Ongelmien varsinainen ydin on tätäkin syvemmällä:se on  maailmankuvassa,
yleisesti vakiintuneessa tavassamme hahmottaa todellisuutta.

Vallitsevassa maailmankuvassa asiat hahmotetaan talouden kautta ja sille
kehiteltyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteiskuntien ja ylipäätään

Sivu 1 | 2 | 3 | »
Julkaise syötteitä