Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

euron kriisi

Euro on tullut kalliiksi monella tavalla

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoittaa eurosta luopumisen tulevan

kalliiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen väittävät

omaan rahaan palaamisen merkitsevän lamaa. Perusteluja näille väitteille

ei ole kuultu.



Euron ja EU:n horjuessa itse aiheuttamassaan kriisissä on syytä vilkaista

lähihistoriaan. Josko sieltä löytyisi Suomen osalta jotakin huomionarvoista

nykyisen kriisin ratkaisemiseen ja siihen, mikä on tullut kalliiksi.

Itsenäisyys on palautettava eroamalla EU:sta

Suomi menetti valtiollisen itsenäisyytensä, kun se liitettiin
Euroopan unioniin. Tämä on yksinkertainen tosiasia. Se on
silti hyvin vaikea asia, sillä yhä vielä 17 vuoden
EU-jäsenyyden jälkeen aika monet pitävät Suomea itsenäisenä.

Käsitteet on määriteltävä. On kerrottava, mitä tarkoitetaan
vaikkapa itsenäisyydellä tai demokratialla. Ellei niin tehdä,
kuljetaan sumussa, kuten nyt EU-Suomessa tapahtuu.

Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton
lainsäädäntövalta, siihen nojaava itsenäinen

Maailmankuva umpikujassa

Kreikan ja euron kriisit ovat jo vuosia jatkuneen maailmanlaajuisen
finanssikriisin paikallisia oireita. Ylisuureksi paisuneen
finanssisektorin myötä umpikujaan on päätymässä koko maailmantalous.
Ongelmien varsinainen ydin on tätäkin syvemmällä:se on  maailmankuvassa,
yleisesti vakiintuneessa tavassamme hahmottaa todellisuutta.

Vallitsevassa maailmankuvassa asiat hahmotetaan talouden kautta ja sille
kehiteltyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteiskuntien ja ylipäätään

EU-valtiota rakennetaan ilman julistuksia

EU:n perustuslain eli ns. Lissabonin sopimuksen yksi vaikutus on se, että
Saksa ja Ranska saavat yhdessä ajettua läpi tahtonsa lähes missä tahansa
EU-asiassa. Tätä valtaa ne myös käyttävät. Tai oikeammin sanottuna Saksan
ja Ranskan johto käyttää, sillä kansalaisten tahto ei ole määräävässä osassa.

Saksan ja Ranskan johtajien tuore esitys sisältää mm. euroalueen "yhteisen"
taloushallinnon perustamisen. Ihmisiä hallitaan sanoilla. Yhteisyys myy
paremmin kuin taannoisen Euroopan suurvallan rakentamisen tunnus:

Mistä leikataan on väärä kysymys

Valtio ottaa velkaa viidenneksen kuluvan vuoden menoistaan.
On siis ymmärrettävää, että lähestyvien vaalien alla on monien huulilla kysymys
"Mistä leikataan?". Se on kuitenkin väärä kysymys.

Oikeampi kysymys on "Miten suomalaisen työn ja tuotannon tulokset saadaan
hyödyttämään koko yhteiskuntaa?".

Suurikaan vienti tai talouden kasvu ei pelasta, jos työn ja tuotannon tulokset
viedään maasta pois. Näin on tapahtunut pitkän aikaa.

Pääomatase on ollut miinusmerkkinen. Syynä on mm. yritysten siirtyminen

Julkaise syötteitä