Uudellakin tasavallan presidentillä on vielä valtaa erityisesti ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa. Presidentin tehtävien ydintä on Suomen suhtautuminen
EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä tietysti
myös Nato-jäsenyyteen.
Nämä suuret kysymykset jäivät käydyssä vaalissa varsin kevyelle käsittelylle.
Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat hyväksyivät Suomen mukanaolon
Euroopan unionissa ja samalla myös unionin sotilasliittokehityksessä.
Presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoittaa eurosta luopumisen tulevan
kalliiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen väittävät
omaan rahaan palaamisen merkitsevän lamaa. Perusteluja näille väitteille
ei ole kuultu.
Euron ja EU:n horjuessa itse aiheuttamassaan kriisissä on syytä vilkaista
lähihistoriaan. Josko sieltä löytyisi Suomen osalta jotakin huomionarvoista
nykyisen kriisin ratkaisemiseen ja siihen, mikä on tullut kalliiksi.
Suomi menetti valtiollisen itsenäisyytensä, kun se liitettiin
Euroopan unioniin. Tämä on yksinkertainen tosiasia. Se on
silti hyvin vaikea asia, sillä yhä vielä 17 vuoden
EU-jäsenyyden jälkeen aika monet pitävät Suomea itsenäisenä.
Käsitteet on määriteltävä. On kerrottava, mitä tarkoitetaan
vaikkapa itsenäisyydellä tai demokratialla. Ellei niin tehdä,
kuljetaan sumussa, kuten nyt EU-Suomessa tapahtuu.
Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton
lainsäädäntövalta, siihen nojaava itsenäinen
Euro ja EU ovat kriisissä, jolle ei näy loppua. Euro on itsessään suuri
ongelma, koska sama valuutta ei toimi erilaisten talouksien ja
toimintakulttuurien oloissa.
EU:n taustavoimien ja euroeliitin ratkaisu euron ongelmiin on kurin
lisääminen. Se merkitsee liittovaltion syventämistä, nyt vielä jäljellä olevan
vähäisen päätösvallan siirtämistä pois jäsenmaista. EU:n perustuslakia,
"perussopimusta" aiotaan muuttaa, jotta tämä olisi mahdollista.
Kansalaisten mielipidettä muutoksiin tuskin kysytään.
Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta.
EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee
Eroaminen tai erottaminen EU:n rahaliitosta ei ole mahdollista, kertoi EU:n
komission tiedottaja Amadeu Altafaj äskettäin. Tiedottajan mukaan kyseessä
on EU:n komission poliittinen näkemys.
Asia ja lausunto on merkittävä.
Siitä voi helposti löytää kaksi keskeisen tärkeää näkökohtaa. Ensinnäkin
EU sanoo, että jäsenmaa - esim. Suomi - ei voi itse päättää siitä, mitä rahaa
käyttää. Tämä kertoo, että unionin ja rahaliiton jäsenmaat ovat luopuneet
valtiollisesta itsenäisyydestään. Tätä tosiasiaa ei Suomessa ole mikään
Iltalehden 2.9. mukaan Saksa vaatii EU:lle uutta perussopimusta, joka
mahdollistaisi unionille suuremman päätösvallan talous- ja rahapolitiikassa.
Uutisessa kerrottiin, että Lissabonin sopimus tuli voimaan v. 2009 vuosien
neuvottelujen ja lukuisien kansanäänestysten jälkeen. Uutisessa olisi voinut
kertoa myös, että noista kansanäänestyksistä kolmessa sopimus hylättiin.
Ranskalaiset, hollantilaiset ja irlantilaiset torjuivat EU:n perustuslain
kansanäänestyksissään. Tuon jälkeen perustuslaki muutettiin nimeltään
Itsenäisyyspuolue on vuosia varoittanut europolitiikan vahingollisuudesta ja
myös esittänyt vaihtoehtoista politiikkaa. Siitä kertoo myös IPU:n tuoreen
tavoiteohjelman otsikko "Kaikkien pärjääminen harvoja hyödyttävän kilpailun
edelle". Keskeisiä tarvittavia muutoksia ovat oma raha, talouspolitiikka ja
lainsäädätö. On siis erottava eurosta ja EU:sta.
Eurosta ja EU:sta eroamisen vaatimukset kuulostavat jyrkiltä - joka ei tarkoita
Kokoomuksen puheenjohtajaa - kun vallanpitäjät ovat asemoineet Suomen
EU:n perustuslain eli ns. Lissabonin sopimuksen yksi vaikutus on se, että
Saksa ja Ranska saavat yhdessä ajettua läpi tahtonsa lähes missä tahansa
EU-asiassa. Tätä valtaa ne myös käyttävät. Tai oikeammin sanottuna Saksan
ja Ranskan johto käyttää, sillä kansalaisten tahto ei ole määräävässä osassa.
Saksan ja Ranskan johtajien tuore esitys sisältää mm. euroalueen "yhteisen"
taloushallinnon perustamisen. Ihmisiä hallitaan sanoilla. Yhteisyys myy
paremmin kuin taannoisen Euroopan suurvallan rakentamisen tunnus:
Amerikkalaisen sanonnan mukaan "jos se näyttää ankalta, kävelee kuin
ankka ja ääntelee kuin ankka, se todennäköisesti on ankka".
Euroopan unionilla on parlamentti ja EU:n komissio on eräänlainen
virkamieshallitus. Unionilla on myös keskuspankki, raha, tuomioistuin.
EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimen
päätökset ovat ylemmänasteisia kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset.
EU:n Lissabonin sopimus on liittovaltion perustuslaki, joka on ollut voimassa