Helsingin Sanomien teettämän tuoreen kyselyn mukaan yli 60 prosenttia
suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä ja euroa. Vain 28 prosenttia haluaa
kyselyn mukaan luopua eurosta. Sitä, vastaako kyselyn tulos todellisuutta,
sopii epäillä.
Iltalehden nettikyselyssä tammikuussa 2011 kysyttiin "Pitäisikö Suomessa
siirtyä takaisin markkoihin?". Vastaajia oli yli 35 000 ja heistä 75 prosenttia
kannatti markkaan palaamista. Vastaavia tuloksia on nettikyselyissä ollut
muitakin. Olin itse joitakin aikoja sitten erään tv-kanavan yö-chatin vieraana ja
Kreikassa on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n uudesta kriisipaketista
ja siihen liittyvistä säästötoimista. Pääministeri Katainen pitää
kansanäänestyksen järjestämistä kielteisenä. Tämä on huomionarvoista.
Kansanäänestyksellä voidaan selvittää kansalaisten kanta tiettyyn asiaan.
Toki ehtona on se, että kansanäänestys on reilu. Äänestystä edeltävässä
kampanjassa ja keskustelussa eri näkemysten on saatava riittävästi ja
tasapuolisesti tilaa julkisuudessa. Kun näin tapahtuu, kansanäänestys on
Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta.
EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee
Eroaminen tai erottaminen EU:n rahaliitosta ei ole mahdollista, kertoi EU:n
komission tiedottaja Amadeu Altafaj äskettäin. Tiedottajan mukaan kyseessä
on EU:n komission poliittinen näkemys.
Asia ja lausunto on merkittävä.
Siitä voi helposti löytää kaksi keskeisen tärkeää näkökohtaa. Ensinnäkin
EU sanoo, että jäsenmaa - esim. Suomi - ei voi itse päättää siitä, mitä rahaa
käyttää. Tämä kertoo, että unionin ja rahaliiton jäsenmaat ovat luopuneet
valtiollisesta itsenäisyydestään. Tätä tosiasiaa ei Suomessa ole mikään
Jo viikon jatkuneissa Espanjan mielenosoituksissa vaaditaan aitoa
demokratiaa. Mielenosoitukset ovat koonneet yhteen päivittäin
kymmeniätuhansia ihmisiä eri puolilla maata.
Mielenosoittajien viesti on, että nykyinen kansanvalta ei toimi. Monet
katsovat, että vaaleilla valitut edustajat eivät edusta valitsijoitaan vaan
suuren rahan valtaa. Korruptio, suurtyöttömyys ja eliitin kohtuuttomat
etuoikeudet ovat saaneet ihmiset vihaisiksi. Kuulostaako tutulta?
Spengler kirjoitti lähes sata vuotta sitten, että demokratiasta tulee rahan pikku
"Kyllä kansa tietää" on vanha hokema. Se kuulostaa hyvältä ja myönteiseltä.
Sutkausten pitääkin kuulostaa hyvältä ja upota kuulijoihinsa. Muuten niistä ei
tulisi sutkauksia.
Sanotaan, että "ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli". Puolikas totuus
toimii kuitenkin joskus kuin valhe. Tästä esimerkkinä vaikkapa seuraava:
Kun Suomi on EU:ssa, kaupankäynti on vapaata, ihmiset voivat liikkua
vapaasti ja opiskelijat opiskella vapaasti eri EU-maissa". Tuo sinänsä tosi
viesti muuttuu harhautukseksi, jos jätetään sanomatta, että ilman
Neuvostoliiton romahtamisen syynä voidaan pitää informaation lisääntymistä.
Sen ansiosta neuvostokansalaisille kasvoi käsitys siitä, että parempia
vaihtoehtoja vallitsevalle järjestelmälle on olemassa.
Informaation lisääntymisen aiheuttama vallankumousten aalto käy nyt yli
Pohjois-Afrikan. Muutosvaatimukset laukaisee jokin kokonaisuuden kannalta
Olin runsas viikko sitten Torstai-lehden ja Alajärven kaupungin järjestämässä
vaalipaneelissa. Keskusteluun oli kutsuttu seutukunnan kaikki
kansanedustajaehdokkaat. Paneeli oli merkillinen kokemus, kun sitä vertaa
siihen, miten puolueita ja ehdokkaita kohdellaan valtakunnallisesti.
Alajärvellä järjestettyyn keskusteluun oli ensinnäkin kutsuttu kaikki alueen
ehdokkaat riippumatta siitä, oliko ehdokkaan puolueella edustajia
eduskunnassa. Toiseksi kaikki ehdokkaat saivat puheaikaa saman verran ja
Puoluelain mukaan valtion yhteisöjen ja laitosten on kohdeltava kaikkia
puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen. Tämä
koskee myös Yleisradiota. Puoluelain 10 § 2 momentin mukaan Yleisradio voi
soveltaessaan 1 momenttia yhtiön vaaliohjelmiin ottaa huomioon myös
ohjelmallisia näkökohtia
YLE on tulkinnut muutamissa edellisissä vaaleissa puoluelakia siten, että
eduskunnan ulkopuolella olevia puolueita ei ole tarvinnut ottaa samoihin
vaalikeskusteluihin eduskuntapuolueiden kanssa. Tämän tulkinnan ovat
Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleista tulee monenlaisten muutosten vaalit.
Näin voi arvoida, vaikka kukaan ei voi vielä tarkkaan tietää, miten vaaleissa käy.
Puolueiden välisiä voimasuhteiden muutoksia tulee vaaleissa tapahtumaan
luultavasti totuttua enemmän. Siihen, millaisia nuo muutokset ovat, vaikuttaa
monta eri tekijää. Jos yhä useammat jättävät äänestämättä, voivat muutokset
jäädä melko pieniksi. Jos taas äänestysaktiivisuus jostain syystä kasvaa tai
pysyy edes ennallaan, voidaan odottaa suuriakin muutoksia puolueiden
voimasuhteissa.