Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

kasvu

Tarvitaan talousmalli joka on riippumaton talouden kasvusta

YK:n työjärjestön, ILO:n mukaan maailmassa on kuluvana vuonna 200 miljoonaa työtöntä. Todellisuudessa työttömiä on paljon enemmän. Ainakin monissa EU-maissa ja USA:ssa todellinen työttömyys on noin kaksinkertainen virallisiin työttömyyslukuihin verrattuna.

Suurtyöttömyys näyttää jääneen pysyväksi. Nykyisen talousmallin  epäonnistuminen näkyy siinä, miten se pyrkii ratkaisemaan työttömyysongelman.

Työttömyyden vähentämiseksi virallinen talouden uskomusjärjestelmä tarjoaa kasvua. Työttömyyden voittamiseksi on siis tuotettava ja kulutettava enemmän.  

Talouspuhe sivuuttaa kipukohdat

"Hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvitaan kasvua". Tuohon erään

kansanedustajan äskettäiseen lausumaan tiivistyy tämän ajan keskeinen

taloudellinen uskomus.



Miten sitten on mahdollista, että kasvu ei ole pitänyt yllä hyvinvointia?

Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana talous on Suomessa kasvanut

kaksinkertaiseksi ja vienti kolminkertaiseksi. Samaan aikaan on köyhien

lapsiperheiden määrä moninkertaistunut ja toimeentulotuen varassa olevien

Kasvu, kulutus, hyvinvointi -ketju on poikki monesta kohtaa

Työn ja tuotannon yhteys on katkennut. 1990-luvun alun jälkeen on tehtyjen työtuntien määrä Suomessa vähentynyt, vaikka kokonaistuotanto on  kaksinkertaistunut. Työn tuottavuutta on kasvatettu ja ihmistyötä korvattu koneilla.

Valtioiden tulee luoda itse rahansa

On mieletöntä, että valtiot velkaantuvat yksityisille pankeille ja sijoittajille.
Terveessä tilanteessa valtio luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta. 
Rahan hallinta kuuluu valtiolle.

Nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Yksityisille pankeille on annettu
oikeus luoda lainanannolla uutta rahaa. Velkaa on enemmän kuin rahaa.
Velallisten on maksettava velan lisäksi korkoa. Näin on luotu talouskasvun
pakko. Vain jatkuva talouskasvu estää vararikot ja pankkikriisit. Järjestelmä

Maailmankuva umpikujassa

Kreikan ja euron kriisit ovat jo vuosia jatkuneen maailmanlaajuisen
finanssikriisin paikallisia oireita. Ylisuureksi paisuneen
finanssisektorin myötä umpikujaan on päätymässä koko maailmantalous.
Ongelmien varsinainen ydin on tätäkin syvemmällä:se on  maailmankuvassa,
yleisesti vakiintuneessa tavassamme hahmottaa todellisuutta.

Vallitsevassa maailmankuvassa asiat hahmotetaan talouden kautta ja sille
kehiteltyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteiskuntien ja ylipäätään

Globalisaatiosta lokalisaatioon – tasapainoiseen talousjärjestelmään

Automaatio ja tuotannon tehostaminen vähentävät ihmistyötä. Tehtyjen työtuntien määrä väheni Suomessa vv. 1990-2006 vaikka samaan aikaan kokonaistuotanto kaksinkertaistui ja vienti kolminkertaistui. Halpamaihin siirtyvä työ on jättänyt miljoonat kalliimpien kustannusten maiden työntekijät työttömiksi. Samalla halpamaissa tehostuva tuotanto synnyttää myös niissä työttömyyttä, kun koneet korvaavat ihmistyötä.


Paremmat hyvinvoinnin mittarit käyttöön

Julkaise syötteitä