Iltalehden 2.9. mukaan Saksa vaatii EU:lle uutta perussopimusta, joka
mahdollistaisi unionille suuremman päätösvallan talous- ja rahapolitiikassa.
Uutisessa kerrottiin, että Lissabonin sopimus tuli voimaan v. 2009 vuosien
neuvottelujen ja lukuisien kansanäänestysten jälkeen. Uutisessa olisi voinut
kertoa myös, että noista kansanäänestyksistä kolmessa sopimus hylättiin.
Ranskalaiset, hollantilaiset ja irlantilaiset torjuivat EU:n perustuslain
kansanäänestyksissään. Tuon jälkeen perustuslaki muutettiin nimeltään
EU:n perustuslain eli ns. Lissabonin sopimuksen yksi vaikutus on se, että
Saksa ja Ranska saavat yhdessä ajettua läpi tahtonsa lähes missä tahansa
EU-asiassa. Tätä valtaa ne myös käyttävät. Tai oikeammin sanottuna Saksan
ja Ranskan johto käyttää, sillä kansalaisten tahto ei ole määräävässä osassa.
Saksan ja Ranskan johtajien tuore esitys sisältää mm. euroalueen "yhteisen"
taloushallinnon perustamisen. Ihmisiä hallitaan sanoilla. Yhteisyys myy
paremmin kuin taannoisen Euroopan suurvallan rakentamisen tunnus:
Amerikkalaisen sanonnan mukaan "jos se näyttää ankalta, kävelee kuin
ankka ja ääntelee kuin ankka, se todennäköisesti on ankka".
Euroopan unionilla on parlamentti ja EU:n komissio on eräänlainen
virkamieshallitus. Unionilla on myös keskuspankki, raha, tuomioistuin.
EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimen
päätökset ovat ylemmänasteisia kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset.
EU:n Lissabonin sopimus on liittovaltion perustuslaki, joka on ollut voimassa
EU:n hallintorakennusten käytävillä on liikkeellä suomalaistarinoita. Yhden
tarinan mukaan suomalaiset tinkivät hintaa alaspäin silloin kun ovat
myymässä jotakin ja ylöspäin silloin kun ovat ostamssa. Tarinat lienevät
peräisin EU:n hallinnon sisältä käytännön kokemuksista.
Suomen pää- ja valtiovarainministerit ovat olleet innostuneita
mahdollisuudesta lähettää valtion talousarvio EU:n hyväksyttäväksi Brysseliin.
Siitä, millaisia talousarvioita Brysselissä hyväksytään, ei Suomessa juuri