EU:n keskuspankki EKP tarjoaa taas satoja miljardeja euroja lainaa yhden
prosentin korolla. Tätä käytännössä korotonta lainaa EKP antaa vain
rajoitetulle joukolle - pankeille. Pankit voivat lainata rahat edelleen vaikkapa
eurokriisistä kärsiville valtioille. Kriisivaltiot joutuvat maksamaan lainoistaan
yleisesti 5-10 prosentin korkoa.
EU on kieltänyt keskuspankkirahoituksen. Tämä tarkoittaa, että keskuspankki
Presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoittaa eurosta luopumisen tulevan
kalliiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen väittävät
omaan rahaan palaamisen merkitsevän lamaa. Perusteluja näille väitteille
ei ole kuultu.
Euron ja EU:n horjuessa itse aiheuttamassaan kriisissä on syytä vilkaista
lähihistoriaan. Josko sieltä löytyisi Suomen osalta jotakin huomionarvoista
nykyisen kriisin ratkaisemiseen ja siihen, mikä on tullut kalliiksi.
On mieletöntä, että valtiot velkaantuvat yksityisille pankeille ja sijoittajille.
Terveessä tilanteessa valtio luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta.
Rahan hallinta kuuluu valtiolle.
Nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Yksityisille pankeille on annettu
oikeus luoda lainanannolla uutta rahaa. Velkaa on enemmän kuin rahaa.
Velallisten on maksettava velan lisäksi korkoa. Näin on luotu talouskasvun
pakko. Vain jatkuva talouskasvu estää vararikot ja pankkikriisit. Järjestelmä
Euro ja EU ovat kriisissä, jolle ei näy loppua. Euro on itsessään suuri
ongelma, koska sama valuutta ei toimi erilaisten talouksien ja
toimintakulttuurien oloissa.
EU:n taustavoimien ja euroeliitin ratkaisu euron ongelmiin on kurin
lisääminen. Se merkitsee liittovaltion syventämistä, nyt vielä jäljellä olevan
vähäisen päätösvallan siirtämistä pois jäsenmaista. EU:n perustuslakia,
"perussopimusta" aiotaan muuttaa, jotta tämä olisi mahdollista.
Kansalaisten mielipidettä muutoksiin tuskin kysytään.
Keinottelijoilla on hätä. Euron ja koko nykyisen talousjärjestelmän kriisi
nostaa esille mitä omituisempia perusteluja sille, että pääomien liikkeisiin
ei saa puuttua.
Jukisuuteen saatettiin äskettäin investointipankki UBS:n ”laskelmat” siitä, mitä
tapahtuisi eurosta eroaville maille. Pankin mukaan euroalue tuskin hajoaa, koska
sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset olisivat liian kovat.
UBS:n ns. laskelmien luonne paljastuu tarkkaavaiselle lukijalle helposti.
Itsenäisyyspuolue on vuosia varoittanut europolitiikan vahingollisuudesta ja
myös esittänyt vaihtoehtoista politiikkaa. Siitä kertoo myös IPU:n tuoreen
tavoiteohjelman otsikko "Kaikkien pärjääminen harvoja hyödyttävän kilpailun
edelle". Keskeisiä tarvittavia muutoksia ovat oma raha, talouspolitiikka ja
lainsäädätö. On siis erottava eurosta ja EU:sta.
Eurosta ja EU:sta eroamisen vaatimukset kuulostavat jyrkiltä - joka ei tarkoita
Kokoomuksen puheenjohtajaa - kun vallanpitäjät ovat asemoineet Suomen
Meneillään on talousjärjestelmän kriisi. Sen tekee erityisen vakavaksi monen eri
kriisin yhtäaikaisuus. Kansainvälinen kasinotalous on luonut valtavan
keinottelukuplan, joka puhkesi v. 2008 vain osittain. Maailman pörssi-, valuutta- ja
johdannaiskaupan yhteenlaskettu arvo oli v. 2007 yli 40-kertainen
kokonaistuotantoon verrattuna. Tätä kuplaa on viime vuosina täytetty uudestaan kuin
se olisi luonnollinen osa taloutta. Keinottelutalous luo itse toistuvia kriisejä.
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti
Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä.
Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden
prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa
moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa
asuntolainastaan."
Ministeri Sirkka-Liisa Anttila väitti Juvan lehdessä 24.3., että Suomi ei voi
erota Euroopan unionista. Saman väitteen esitti toinen keskustan
kansanedustaja Esko Ahonen Seinäjoella 11.4. Molemmat väitteet ovat
vailla pohjaa.
Tällaista seuraa, kun julkinen keskustelu tärkeimmistäkin kysymyksistä on
heikkoa. Kansanedustajat voivat levittää juuri sellaista huuhaa-tietoutta,
josta Anttila itse mainitussa lehdessä varoittaa.
Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön päätöksellä. Siitä ei seuraa
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sdp) kirjoittaa blogissaan, että "luottaisin
komissaariin (EU:n talouskomissaari Olli Rehn) paljon enemmän, jos voisin
olla varma että hän valehtelee".
Kyse on siitä, että Rehn väittää ettei eurokriisiä elävissä maissa jouduta
velkasaneeraukseen. On kuitenkin selvää, että siihen joudutaan. Kreikassa
ja Italiassa valtionvelka on runsaasti yli 100 prosenttia kokonaistuotannosta.
Vastaavia velkoja ovat valtiot voineet aiemmin hoitaa vain inflaatiolla tai
jättämällä ainakin osan veloista maksamatta.