Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

markka

Miksi valtiot maksavat velasta 10 prosentin korkoa ja pankit yhden prosentin?

EU:n keskuspankki EKP tarjoaa taas satoja miljardeja euroja lainaa yhden

prosentin korolla. Tätä käytännössä korotonta lainaa EKP antaa vain

rajoitetulle joukolle - pankeille. Pankit voivat lainata rahat edelleen vaikkapa

eurokriisistä kärsiville valtioille. Kriisivaltiot joutuvat maksamaan lainoistaan

yleisesti 5-10 prosentin korkoa.



EU on kieltänyt keskuspankkirahoituksen. Tämä tarkoittaa, että keskuspankki

Euro on tullut kalliiksi monella tavalla

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoittaa eurosta luopumisen tulevan

kalliiksi. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen väittävät

omaan rahaan palaamisen merkitsevän lamaa. Perusteluja näille väitteille

ei ole kuultu.



Euron ja EU:n horjuessa itse aiheuttamassaan kriisissä on syytä vilkaista

lähihistoriaan. Josko sieltä löytyisi Suomen osalta jotakin huomionarvoista

nykyisen kriisin ratkaisemiseen ja siihen, mikä on tullut kalliiksi.

Valtioiden tulee luoda itse rahansa

On mieletöntä, että valtiot velkaantuvat yksityisille pankeille ja sijoittajille.
Terveessä tilanteessa valtio luo itse rahansa keskuspankkinsa kautta. 
Rahan hallinta kuuluu valtiolle.

Nykyinen rahajärjestelmä perustuu velkaan. Yksityisille pankeille on annettu
oikeus luoda lainanannolla uutta rahaa. Velkaa on enemmän kuin rahaa.
Velallisten on maksettava velan lisäksi korkoa. Näin on luotu talouskasvun
pakko. Vain jatkuva talouskasvu estää vararikot ja pankkikriisit. Järjestelmä

Nykyisen politiikan vaihtoehto on Suomen itsenäisyyden ja oman rahan palauttaminen

Euro ja EU ovat kriisissä, jolle ei näy loppua. Euro on itsessään suuri
ongelma, koska sama valuutta ei toimi erilaisten talouksien ja
toimintakulttuurien oloissa. 

EU:n taustavoimien ja euroeliitin ratkaisu euron ongelmiin on kurin
lisääminen. Se merkitsee liittovaltion syventämistä, nyt vielä jäljellä olevan
vähäisen päätösvallan siirtämistä pois jäsenmaista. EU:n perustuslakia,
"perussopimusta" aiotaan muuttaa, jotta tämä olisi mahdollista.
Kansalaisten mielipidettä muutoksiin tuskin kysytään.

Eurosta ja EU:sta eroamisessa ei ole pelättävää

Keinottelijoilla on hätä. Euron ja koko nykyisen talousjärjestelmän kriisi
nostaa esille  mitä omituisempia perusteluja sille, että pääomien liikkeisiin
ei saa puuttua.

Jukisuuteen saatettiin äskettäin investointipankki UBS:n ”laskelmat” siitä, mitä
tapahtuisi eurosta eroaville maille. Pankin mukaan euroalue tuskin hajoaa, koska
sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset olisivat liian kovat.

UBS:n ns. laskelmien luonne paljastuu tarkkaavaiselle lukijalle helposti.

Katse - ja keskustelu - euron ja EU-jäsenyyden jälkeiseen aikaan

Itsenäisyyspuolue on vuosia varoittanut europolitiikan vahingollisuudesta ja
myös esittänyt vaihtoehtoista politiikkaa. Siitä kertoo myös IPU:n tuoreen
tavoiteohjelman otsikko "Kaikkien pärjääminen harvoja hyödyttävän kilpailun
edelle". Keskeisiä tarvittavia muutoksia ovat oma raha, talouspolitiikka ja
lainsäädätö. On siis erottava eurosta ja EU:sta.

Eurosta ja EU:sta eroamisen vaatimukset kuulostavat jyrkiltä - joka ei tarkoita
Kokoomuksen puheenjohtajaa - kun vallanpitäjät ovat asemoineet Suomen

Rahan hallinta kuuluu valtiolle

Meneillään on talousjärjestelmän kriisi. Sen tekee erityisen vakavaksi monen eri
kriisin yhtäaikaisuus. Kansainvälinen kasinotalous on luonut valtavan
keinottelukuplan, joka puhkesi v. 2008 vain osittain. Maailman pörssi-, valuutta- ja
johdannaiskaupan yhteenlaskettu arvo oli v. 2007 yli 40-kertainen
kokonaistuotantoon verrattuna. Tätä kuplaa on viime vuosina täytetty uudestaan kuin
se olisi luonnollinen osa taloutta. Keinottelutalous luo itse toistuvia kriisejä.

Lähihistoriaa ja EU:ta tunnetaan huonosti

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä. Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa asuntolainastaan."

EU:sta ja eurosta eroaminen on mahdollista ja välttämätöntä

eu, eta-sopimus, euro, markka

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila väitti Juvan lehdessä 24.3., että Suomi ei voi
erota Euroopan unionista. Saman väitteen esitti toinen keskustan
kansanedustaja Esko Ahonen Seinäjoella 11.4. Molemmat väitteet ovat
vailla pohjaa.

Tällaista seuraa, kun julkinen keskustelu tärkeimmistäkin kysymyksistä on
heikkoa. Kansanedustajat voivat levittää juuri sellaista huuhaa-tietoutta,
josta Anttila itse mainitussa lehdessä varoittaa.

Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön päätöksellä. Siitä ei seuraa

Systeemi on pahasti sairas jos totuuden kertominen johtaa katastrofiin

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sdp) kirjoittaa blogissaan, että "luottaisin
komissaariin (EU:n talouskomissaari Olli Rehn) paljon enemmän, jos voisin
olla varma että hän valehtelee".

Kyse on siitä, että Rehn väittää ettei eurokriisiä elävissä maissa jouduta
velkasaneeraukseen. On kuitenkin selvää, että siihen joudutaan. Kreikassa  
ja Italiassa valtionvelka on runsaasti yli 100 prosenttia kokonaistuotannosta.
Vastaavia velkoja ovat valtiot voineet aiemmin hoitaa vain inflaatiolla tai
jättämällä ainakin osan veloista maksamatta.

Sivu 1 | 2 | »
Julkaise syötteitä