Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus)
toimitusjohtaja Aki Linden puhui äskettäin suoria sanoja
Suomen julkisen terveydenhoidon tilasta. Linden sanoi sen
monien kokeman tosiasian, että perusterveydenhoito ei toimi.
Lain mukaan vastaanotolle pitää päästä kolmessa päivässä,
mutta 80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa
vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon.
Ilman lisärahaa terveydenhoito yksityistyy ja poistuu
julkisesta hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä
useampi tarvitseva jää vaille hoitoa.
Kreikan ja euron kriisit ovat jo vuosia jatkuneen maailmanlaajuisen
finanssikriisin paikallisia oireita. Ylisuureksi paisuneen
finanssisektorin myötä umpikujaan on päätymässä koko maailmantalous.
Ongelmien varsinainen ydin on tätäkin syvemmällä:se on maailmankuvassa,
yleisesti vakiintuneessa tavassamme hahmottaa todellisuutta.
Vallitsevassa maailmankuvassa asiat hahmotetaan talouden kautta ja sille
kehiteltyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteiskuntien ja ylipäätään
Jo viikon jatkuneissa Espanjan mielenosoituksissa vaaditaan aitoa
demokratiaa. Mielenosoitukset ovat koonneet yhteen päivittäin
kymmeniätuhansia ihmisiä eri puolilla maata.
Mielenosoittajien viesti on, että nykyinen kansanvalta ei toimi. Monet
katsovat, että vaaleilla valitut edustajat eivät edusta valitsijoitaan vaan
suuren rahan valtaa. Korruptio, suurtyöttömyys ja eliitin kohtuuttomat
etuoikeudet ovat saaneet ihmiset vihaisiksi. Kuulostaako tutulta?
Spengler kirjoitti lähes sata vuotta sitten, että demokratiasta tulee rahan pikku
Hallitusneuvottelut ovat alkamassa. Niiden tulokset ja lopullinen hallituspohja
ovat vielä auki. Tärkeämpää kuin hallituksen kokoonpano, on se, millaista
politiikkaa maassa tehdään.
Jo ennen eduskuntavaaleja oli selvää, että mitään perustavaa muutosta ei
politiikan suuntaan ole vielä tulossa. Politiikan suunnan nimittäin sanelee
EU-jäsenyys ja kaikki eduskuntapuolueet olivat ja ovat edelleen sillä kannalla,
että Suomen tulee pysyä EU:ssa ja eurossa. Tämän tosiasian jyräsivät alleen
Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleista tulee monenlaisten muutosten vaalit.
Näin voi arvoida, vaikka kukaan ei voi vielä tarkkaan tietää, miten vaaleissa käy.
Puolueiden välisiä voimasuhteiden muutoksia tulee vaaleissa tapahtumaan
luultavasti totuttua enemmän. Siihen, millaisia nuo muutokset ovat, vaikuttaa
monta eri tekijää. Jos yhä useammat jättävät äänestämättä, voivat muutokset
jäädä melko pieniksi. Jos taas äänestysaktiivisuus jostain syystä kasvaa tai
pysyy edes ennallaan, voidaan odottaa suuriakin muutoksia puolueiden
voimasuhteissa.