Eduskunta hyväksyy tänään perustuslain muutoksen, jossa EU-jäsenyys
kirjataan perustuslain ensimmäiseen pykälään. Joidenkin mielestä kyseessä
on lähinnä muodollisuus. Suomihan on ollut EU:n jäsen jo vuoden 1995 alusta.
EU-jäsenyyden kirjaamisella maamme perustuslakiin on toki jokin tarkoitus.
On ilmeistä, että EU-jäsenyydestä pyritään näin tekemään osa maamme
laillista järjestystä. Yritys kuitenkin epäonnistuu. Tuloksena on perustuslain
ytimen, eli valtiosäännön väkivaltainen kohtelu. Muutoksen jälkeen tulee
Amerikkalaisen sanonnan mukaan "jos se näyttää ankalta, kävelee kuin
ankka ja ääntelee kuin ankka, se todennäköisesti on ankka".
Euroopan unionilla on parlamentti ja EU:n komissio on eräänlainen
virkamieshallitus. Unionilla on myös keskuspankki, raha, tuomioistuin.
EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella ja EU:n tuomioistuimen
päätökset ovat ylemmänasteisia kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset.
EU:n Lissabonin sopimus on liittovaltion perustuslaki, joka on ollut voimassa
Lipposen ensimmäisen hallituksen oikeusministeri kertoi v. 1995, että
eduskunnan v. 1994 tekemä päätös EU-jäsenyydestä teki Suomen
perustuslakiin EMU:n mentävän aukon. Ministeri oli Sauli Niinistö ja aukolla
hän tarkoitti sitä, että markka voitaisiin vaihtaa euroksi ilman erillistä
eduskunnan säätämää lakia.
Eduskunta oli marraskuussa 1994 päättäessään 2/3 enemmistöllä
Suomen liittämisestä EU:n jäseneksi liittänyt jäsenyyspäätökseen ponnen,
jossa edellytettiin, että euroon siirtymisestä päätetään myöhemmin erillisellä
Joulukuun kuudentena monet suomalaiset juhlivat maamme itsenäisyyttä.
Tasavallan presidentin mukaan Suomi on itsenäisempi kuin koskaan.
Monet muut ovat sitä mieltä, että enää ei ole itsenäisyyttä mitä juhlia.
Mistä on kysymys? Onko itsenäisyys vain mielipidekysymys?
Itsenäisyys-käsite voidaan määritellä monella tavalla. Maan suurimman
lehden ex-päätoimittaja oli sitä mieltä, että tämän päivän itsenäisyys
on kasvavaa riippuvuutta muista. Siis mitä enemmän olemme muista