Uudellakin tasavallan presidentillä on vielä valtaa erityisesti ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa. Presidentin tehtävien ydintä on Suomen suhtautuminen
EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä tietysti
myös Nato-jäsenyyteen.
Nämä suuret kysymykset jäivät käydyssä vaalissa varsin kevyelle käsittelylle.
Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat hyväksyivät Suomen mukanaolon
Euroopan unionissa ja samalla myös unionin sotilasliittokehityksessä.
Sauli Niinistön ilmoitti valmiudestaan ehdokkaaksi tammikuun 2012
presidentin vaaliin. Niinistö kaipasi selvyyttä siitä, mikä on hänen todellinen
kannatuksensa. Tuo kysymys onkin mielenkiintoinen, kun otetaan huomioon
ristiriita Niinistön ja kansalaisten enemmistön Nato-kannoissa.
Suomen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan
presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ulko- ja
turvallisuuspolitiikka on siis presidentin tehtävien ydintä.