Uudellakin tasavallan presidentillä on vielä valtaa erityisesti ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa. Presidentin tehtävien ydintä on Suomen suhtautuminen
EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä tietysti
myös Nato-jäsenyyteen.
Nämä suuret kysymykset jäivät käydyssä vaalissa varsin kevyelle käsittelylle.
Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat hyväksyivät Suomen mukanaolon
Euroopan unionissa ja samalla myös unionin sotilasliittokehityksessä.
Ex-pääministeri Paavo Lipponen ilmoitti mahdollisesta ehdokkuudestaan
presidentin vaaliin. Lipposen vaalikiinnostus on helppo ymmärtää ainakin
yhdessä suhteessa. Presidentin vaalissa on kysymys Suomen sotilaallisesta
liittoutumisesta. Presidentin vaali on Natovaali, koska presidentin leikatutkin
valtaoikeudet sisältävät ulkopolitiikan johtoroolin.
Gallupjohdossa oleva Nato-jäsenyyttä kannattava Sauli Niinistö saa vielä
erilaisia haastajia. Jos Lipponen valitaan Sdp:n ehdokkaaksi, pelistä