Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

puolueettomuuspolitiikka

Presidentinvaalissa suuret asiat jäivät valtapelin jalkoihin

Uudellakin tasavallan presidentillä on vielä valtaa erityisesti ulko- ja

turvallisuuspolitiikassa. Presidentin tehtävien ydintä on Suomen suhtautuminen

EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä tietysti

myös Nato-jäsenyyteen.



Nämä suuret kysymykset jäivät käydyssä vaalissa varsin kevyelle käsittelylle.

Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat hyväksyivät Suomen mukanaolon

Euroopan unionissa ja samalla myös unionin sotilasliittokehityksessä.

Lähteekö Lipponen ehdokkaaksi varmistamaan Niinistön valintaa ja Nato-jäsenyyttä?

Ex-pääministeri Paavo Lipponen ilmoitti mahdollisesta ehdokkuudestaan 
presidentin vaaliin. Lipposen vaalikiinnostus on helppo ymmärtää ainakin
yhdessä suhteessa. Presidentin vaalissa on kysymys Suomen sotilaallisesta
liittoutumisesta. Presidentin vaali on Natovaali, koska presidentin leikatutkin
valtaoikeudet sisältävät ulkopolitiikan johtoroolin.

Gallupjohdossa oleva Nato-jäsenyyttä kannattava Sauli Niinistö saa vielä
erilaisia haastajia. Jos Lipponen valitaan Sdp:n ehdokkaaksi, pelistä

Julkaise syötteitä