YK:n työjärjestön, ILO:n mukaan maailmassa on kuluvana vuonna 200 miljoonaa työtöntä. Todellisuudessa työttömiä on paljon enemmän. Ainakin monissa EU-maissa ja USA:ssa todellinen työttömyys on noin kaksinkertainen virallisiin työttömyyslukuihin verrattuna.
Suurtyöttömyys näyttää jääneen pysyväksi. Nykyisen talousmallin epäonnistuminen näkyy siinä, miten se pyrkii ratkaisemaan työttömyysongelman.
Työttömyyden vähentämiseksi virallinen talouden uskomusjärjestelmä tarjoaa kasvua. Työttömyyden voittamiseksi on siis tuotettava ja kulutettava enemmän.
"Hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvitaan kasvua". Tuohon erään
kansanedustajan äskettäiseen lausumaan tiivistyy tämän ajan keskeinen
taloudellinen uskomus.
Miten sitten on mahdollista, että kasvu ei ole pitänyt yllä hyvinvointia?
Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana talous on Suomessa kasvanut
kaksinkertaiseksi ja vienti kolminkertaiseksi. Samaan aikaan on köyhien
lapsiperheiden määrä moninkertaistunut ja toimeentulotuen varassa olevien
Työn ja tuotannon yhteys on katkennut. 1990-luvun alun jälkeen on tehtyjen työtuntien määrä Suomessa vähentynyt, vaikka kokonaistuotanto on kaksinkertaistunut. Työn tuottavuutta on kasvatettu ja ihmistyötä korvattu koneilla.
Kreikan ja euron kriisit ovat jo vuosia jatkuneen maailmanlaajuisen
finanssikriisin paikallisia oireita. Ylisuureksi paisuneen
finanssisektorin myötä umpikujaan on päätymässä koko maailmantalous.
Ongelmien varsinainen ydin on tätäkin syvemmällä:se on maailmankuvassa,
yleisesti vakiintuneessa tavassamme hahmottaa todellisuutta.
Vallitsevassa maailmankuvassa asiat hahmotetaan talouden kautta ja sille
kehiteltyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteiskuntien ja ylipäätään
Talouskasvua pitää saada aikaan ja julkisia menoja pitää leikata. Palkkoja
ei saa korottaa ja ihmisten pitää kuluttaa enemmän. Nämä ajankohtaiset
vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Vaatimusten ristiriitaisuus antaa
kuvan vallitsevan talousjärjestelmän tilasta. Umpikujasta.
Pelurit - ja yhä enemmän tietokoneet - käyvät keskenään kauppaa osakkeilla,
valuutoilla ja johdannaisilla. Keinottelun määrä on tavaroiden ja palvelujen
tuotantoon verrattuna monikymmenkertainen. Pelureiden toimin rakennetaan
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sdp) kirjoittaa blogissaan, että "luottaisin
komissaariin (EU:n talouskomissaari Olli Rehn) paljon enemmän, jos voisin
olla varma että hän valehtelee".
Kyse on siitä, että Rehn väittää ettei eurokriisiä elävissä maissa jouduta
velkasaneeraukseen. On kuitenkin selvää, että siihen joudutaan. Kreikassa
ja Italiassa valtionvelka on runsaasti yli 100 prosenttia kokonaistuotannosta.
Vastaavia velkoja ovat valtiot voineet aiemmin hoitaa vain inflaatiolla tai
jättämällä ainakin osan veloista maksamatta.