Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

talouspolitiikka

Talouspuhe sivuuttaa kipukohdat

15.3.2012 18:33 Antti Pesonen hyvinvointi, kasvu, talouspolitiikka, talouskasvu, markkinat, kakku, markkinoiden luottamus

"Hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvitaan kasvua". Tuohon erään

kansanedustajan äskettäiseen lausumaan tiivistyy tämän ajan keskeinen

taloudellinen uskomus.



Miten sitten on mahdollista, että kasvu ei ole pitänyt yllä hyvinvointia?

Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana talous on Suomessa kasvanut

kaksinkertaiseksi ja vienti kolminkertaiseksi. Samaan aikaan on köyhien

lapsiperheiden määrä moninkertaistunut ja toimeentulotuen varassa olevien

Kasvu, kulutus, hyvinvointi -ketju on poikki monesta kohtaa

2.3.2012 09:51 Antti Pesonen demokratia, talouskriisi, talousjärjestelmä, kasvu, talouspolitiikka, uusliberalismi, talouskasvu, kulutus, hyvnvointi, rahan valta, markkinavoimat, markkinaliberalismi, työllisyys, kokonaistuotanto, talouden sääntely

Työn ja tuotannon yhteys on katkennut. 1990-luvun alun jälkeen on tehtyjen työtuntien määrä Suomessa vähentynyt, vaikka kokonaistuotanto on  kaksinkertaistunut. Työn tuottavuutta on kasvatettu ja ihmistyötä korvattu koneilla.

Markkaan palataan vielä

29.2.2012 03:06 Antti Pesonen eu, itsenäisyys, euro, markka, talouspolitiikka, oma raha, rahapolitiikka, kelluva valuutta

Markkojen vaihtaminen euroiksi Suomen pankissa loppuu helmikuun

viimeisenä päivänä. Yksi osa Suomen oman rahan tarinaa siis päättyy.

Markkaan kuitenkin palataan vielä. Uusi markka tulee käyttöön ennemmin tai

myöhemmin. Toki Suomen oman rahan nimi voi olla jokin muukin kuin markka,

jos niin päätetään.



Oma raha oli välttämätön edellytys Suomen valtiolliselle itsenäistymiselle.

Siihen tarvittiin paljon muutakin, mutta ilman omaa rahaa se ei olisi ollut

Eurosta ja EU:sta eroamisessa ei ole pelättävää

7.9.2011 10:03 Antti Pesonen eu, eu-jäsenyys, eta-sopimus, euro, markka, talouspolitiikka, oma raha, harvainvalta, keinottelu, ubs

Keinottelijoilla on hätä. Euron ja koko nykyisen talousjärjestelmän kriisi
nostaa esille  mitä omituisempia perusteluja sille, että pääomien liikkeisiin
ei saa puuttua.

Jukisuuteen saatettiin äskettäin investointipankki UBS:n ”laskelmat” siitä, mitä
tapahtuisi eurosta eroaville maille. Pankin mukaan euroalue tuskin hajoaa, koska
sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset olisivat liian kovat.

UBS:n ns. laskelmien luonne paljastuu tarkkaavaiselle lukijalle helposti.

EU-jäsenyydestä järjestettävä sitova kansanäänestys

2.9.2011 15:04 Antti Pesonen eu, demokratia, itsenäisyys, talouspolitiikka, kansanäänestys, lissabonin sopimus, eu:n perustuslaki, rahapolitiikka

Iltalehden 2.9. mukaan Saksa vaatii EU:lle uutta perussopimusta, joka
mahdollistaisi unionille suuremman päätösvallan talous- ja rahapolitiikassa.

Uutisessa kerrottiin, että Lissabonin sopimus tuli voimaan v. 2009 vuosien
neuvottelujen ja lukuisien kansanäänestysten jälkeen. Uutisessa olisi voinut 
kertoa myös, että noista kansanäänestyksistä kolmessa sopimus hylättiin.
 
Ranskalaiset, hollantilaiset ja irlantilaiset torjuivat EU:n perustuslain
kansanäänestyksissään. Tuon jälkeen perustuslaki muutettiin nimeltään 

Lähihistoriaa ja EU:ta tunnetaan huonosti

28.5.2011 16:59 Antti Pesonen eu-jäsenyys, eta-sopimus, itsenäisyys, euro, ulkopolitiikka, markka, talouspolitiikka, devalvaatio, eroaminen eu:sta, korot, lähihistoria, valuuttakurssi

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä. Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa asuntolainastaan."

Eurosta tulee surullinen luku Suomen historiaan

15.12.2010 13:57 Antti Pesonen perustuslakivaliokunta, eu, eu-jäsenyys, euro, perustuslaki, emu, markka, nahkurin orsilla, raha, talouspolitiikka

Lipposen ensimmäisen hallituksen oikeusministeri kertoi v. 1995, että
eduskunnan v. 1994 tekemä päätös EU-jäsenyydestä teki Suomen
perustuslakiin EMU:n mentävän aukon. Ministeri oli Sauli Niinistö ja aukolla
hän tarkoitti sitä, että markka voitaisiin vaihtaa euroksi ilman erillistä
eduskunnan säätämää lakia.

Eduskunta oli marraskuussa 1994 päättäessään 2/3 enemmistöllä
Suomen liittämisestä EU:n jäseneksi liittänyt jäsenyyspäätökseen ponnen,
jossa edellytettiin, että euroon siirtymisestä päätetään myöhemmin erillisellä

Julkaise syötteitä