Yksilön elämänhallinnan kannalta on tärkeää eritellä omaa elämäänsä.
Samoin on yhteiskunnallisen kehityksen suhteen. On kysyttävä missä
olemme ja mihin olemme menossa. Yhteiskunnallinen kehitys on sitä
vakaammalla pohjalla, mitä useampi nämä kysymykset esittää ja toimii myös
tehtyjen johtopäätösten mukaan. Mitä harvempien harrastuksen varassa
päätöksiä yhteisistä asioista tehdään, sitä todennäköisemmin
päätöksenteko hyödyttää vain harvoja ja sitä epävakaampi on tulevaisuus.
Talouskasvua pitää saada aikaan ja julkisia menoja pitää leikata. Palkkoja
ei saa korottaa ja ihmisten pitää kuluttaa enemmän. Nämä ajankohtaiset
vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Vaatimusten ristiriitaisuus antaa
kuvan vallitsevan talousjärjestelmän tilasta. Umpikujasta.
Pelurit - ja yhä enemmän tietokoneet - käyvät keskenään kauppaa osakkeilla,
valuutoilla ja johdannaisilla. Keinottelun määrä on tavaroiden ja palvelujen
tuotantoon verrattuna monikymmenkertainen. Pelureiden toimin rakennetaan
Joulukuun kuudentena on syytä muistaa kiitollisuudella niitä, jotka aikanaan
vaikuttivat maamme itsenäistymiseen ja puolustivat itsenäisyyttä vaikeissa
oloissa.
Joulukuussa 2010 Suomi ei ole enää itsenäinen valtio. Valtiollinen itsenäisyys
sisältää muista valtioista riippumattoman lainsäädäntövallan, siihen nojaavan
itsenäisen tuomioistuinlaitoksen ja oman ulkopolitiikan. EU-Suomella ei ole
mitään näistä itsenäisen valtion tunnusmerkeistä.
EU-Suomen itsenäisyyspäivän vietto on kuin satu keisarin uusista vaatteista.
Automaatio ja tuotannon tehostaminen vähentävät ihmistyötä. Tehtyjen työtuntien määrä väheni Suomessa vv. 1990-2006 vaikka samaan aikaan kokonaistuotanto kaksinkertaistui ja vienti kolminkertaistui. Halpamaihin siirtyvä työ on jättänyt miljoonat kalliimpien kustannusten maiden työntekijät työttömiksi. Samalla halpamaissa tehostuva tuotanto synnyttää myös niissä työttömyyttä, kun koneet korvaavat ihmistyötä.
Paremmat hyvinvoinnin mittarit käyttöön