Antti Pesonen Tasapainoa etsimässä

ulkopolitiikka

Presidentinvaalissa suuret asiat jäivät valtapelin jalkoihin

Uudellakin tasavallan presidentillä on vielä valtaa erityisesti ulko- ja

turvallisuuspolitiikassa. Presidentin tehtävien ydintä on Suomen suhtautuminen

EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä tietysti

myös Nato-jäsenyyteen.



Nämä suuret kysymykset jäivät käydyssä vaalissa varsin kevyelle käsittelylle.

Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat hyväksyivät Suomen mukanaolon

Euroopan unionissa ja samalla myös unionin sotilasliittokehityksessä.

Presidentin vaaliin tarvitaan ehdokas joka torjuu sotilallisen liittoutumisen

Sauli Niinistön ilmoitti valmiudestaan ehdokkaaksi tammikuun 2012
presidentin vaaliin. Niinistö kaipasi selvyyttä siitä, mikä on hänen todellinen
kannatuksensa. Tuo kysymys onkin mielenkiintoinen, kun otetaan huomioon
ristiriita Niinistön ja kansalaisten enemmistön Nato-kannoissa.

Suomen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan
presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ulko- ja
turvallisuuspolitiikka on siis presidentin tehtävien ydintä.

Lähihistoriaa ja EU:ta tunnetaan huonosti

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (Sdp) kirjoitti Ilkka-lehdessä 12.5. vaalituloksesta ja EU-jäsenyydestä. Kumpula-Natri kirjoitti mm. "Olen tyytyväinen alle viiden prosentin asuntolainaani. Tiedän, että 90-luvun vaihteessa moni joutui maksamaan lähes 18 prosentin korkoa asuntolainastaan."

Kokoomuksen toiminta lähentelee maanpetosta

Kokoomuksen toiminta Suomen natojäsenyyden ajamisen suhteen lähentelee
maanpetosta. Paljon julkisuudessa esillä olleiden Wikileaks-asiakirjojen
mukaan ulkoministeri Stubbin erityisavustaja on luvannut USA:n
suurlähetystössä Suomen liittyvän Natoon, jos Kokoomus voittaa vaalit.

On vaikea kuvitella, että ulkoministeri itse olisi tällaisista lausunnoista
tietämätön, tai että niitä annettaisiin vastoin hänen tahtoaan.
Wikileaks-dokumenttien todenperäisyyttä ei kukaan ole kiistänyt - maailmalla

Itsenäisyys?

Joulukuun kuudentena monet suomalaiset juhlivat maamme itsenäisyyttä.
Tasavallan presidentin mukaan Suomi on itsenäisempi kuin koskaan.
Monet muut ovat sitä mieltä, että enää ei ole itsenäisyyttä mitä juhlia.
Mistä on kysymys? Onko itsenäisyys vain mielipidekysymys?

Itsenäisyys-käsite voidaan määritellä monella tavalla. Maan suurimman
lehden ex-päätoimittaja oli sitä mieltä, että tämän päivän itsenäisyys
on kasvavaa riippuvuutta muista. Siis mitä enemmän olemme muista

Julkaise syötteitä